Hoitajilla korkeampi riski masennukseen – Samk tutkii, voiko hyvä ravitsemus lievittää masennusoireita?
Hoitajilla, erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä psykiatrisessa hoitotyössä työskentelevillä, on kohonnut riski masennukseen. Satakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) Mind Nutrition -tutkimus pyrkii selvittämään, voiko ravitsemusohjaus lieventää masennusoireita, parantaa työkykyä ja kohentaa elämänlaatua tässä ammattiryhmässä.
Ravitsemuksen yhteys masennukseen on tunnistettu: terveyttä edistävä, erityisesti välimerellinen ruokavalio, on yhdistetty pienempään masennusriskiin. Yhteys on kuitenkin kaksisuuntainen, eikä vielä tiedetä, voidaanko ravitsemuksella tehokkaasti hoitaa masennusoireita tai vaikuttaa työkykyyn. Masennus on yksi yleisimmistä syistä työkyvyttömyyseläkkeisiin, ja viime vuonna masennus ja muut mielialahäiriöt johtivat yli 100 000 suomalaista pitkittyneille sairauslomille.
– Hoitajilla, erityisesti mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä psykiatrisessa hoitotyössä työskentelevillä, on tutkitusti suurempi riski masennusoireisiin, kertoo tutkija Aino Kipfer.
– On tärkeää puuttua varhaisiin masennusoireisiin, jotta voidaan tukea mielialaa ja ylläpitää työkykyä, hän lisää.
Mind Nutrition -tutkimus keskittyy ravitsemuksen vaikutuksiin masennusoireisiin, sairauspoissaoloihin, työkykyyn ja elämänlaatuun. Osallistujat ovat Satakunnan hyvinvointialueen Porin alueen mielenterveys- ja päihdepalveluissa sekä psykiatrisessa hoitotyössä työskenteleviä lähihoitajia, sairaanhoitajia ja sosionomeja.
Puolet tutkimuksen osallistujista saa kuuden kuukauden ajan yksilö- ja ryhmämuotoista ravitsemusohjausta. Lisäksi jokaiselle laaditaan henkilökohtainen ravitsemussuunnitelma, ja osallistujilla on tapaamiset terveydenhoitajan kanssa tutkimuksen alussa ja lopussa.
– Tavoitteemme on vähentää osallistujien masennusoireita ja sairauspoissaoloja sekä parantaa heidän ruokavaliotaan, työkykyään ja elämänlaatuaan, kertoo erikoistutkija Susanna Kunvik, tutkimuksen projektipäällikkö.
Tutkimuksen pohjalta kehitettyä ravitsemusohjausmallia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää esimerkiksi työterveyshuollossa. Onnistuessaan tutkimus tuottaa uutta tieteellistä tietoa, sillä ravitsemuksen vaikutuksia masennusoireisiin ja työkykyyn ei ole aiemmin tutkittu mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä psykiatrisen hoitotyön ammattilaisten keskuudessa.