Min­na Pul­li / STT

Tut­ki­joi­den mu­kaan ku­lu­va vuo­si on ol­lut eri­koi­nen, sa­noo Nor­jan Huip­pu­vuo­ril­la nyt jo yli kuu­si vuot­ta työs­ken­nel­lyt ja asu­nut Heik­ki Li­ha­vai­nen.

Li­ha­vai­nen toi­mii Huip­pu­vuo­ril­le ra­ken­ne­tun in­teg­roi­dun ark­ti­sen alu­een ha­vain­noin­ti­jär­jes­tel­män (SIOS) joh­ta­ja­na.

– Tänä vuon­na mo­net jää­ti­köt ei­vät ole pääs­seet pa­lau­tu­maan, vaan ne ovat koko ajan me­net­tä­neet jää­tik­kö­mas­saa. Yleen­sä tal­ven ai­ka­na jää­ti­köt ke­rää­vät mas­saa, Li­ha­vai­nen ker­too.

Yh­dek­si syyk­si tä­hän Li­ha­vai­nen nos­taa en­nä­tyk­sel­li­sen kuu­man ke­sän.

Sa­man­suun­tai­sia ha­vain­to­ja on teh­ty ai­na­kin myös Sveit­sis­sä, jos­sa maan jää­ti­köi­den ti­laa tark­kai­le­va Gla­mos-jär­jes­tö jul­kai­si lo­ka­kuun alus­sa vuo­tui­sen ra­port­tin­sa. Ra­por­tin mu­kaan Sveit­sin jää­ti­köt ovat su­la­neet ku­lu­neen vuo­den, vaik­ka lun­ta sa­toi­kin poik­keuk­sel­li­sen pal­jon.

– Hei­nä- ja elo­kuun en­nä­tys­hel­teet yh­dis­tet­ty­nä Sa­ha­ras­ta len­tä­nee­seen to­muun joh­ti­vat sii­hen, et­tä jää­ti­köt su­li­vat vuo­den ai­ka­na 2,5 pro­sent­tia, ra­por­tis­sa tii­vis­tet­tiin.

EU:n Co­per­ni­cus-il­mas­to­pal­ve­lun mu­kaan ku­lu­van vuo­den kesä oli mit­taus­his­to­ri­an kuu­min niin Eu­roo­pas­sa kuin glo­baa­lis­ti­kin.

Sveit­sin jää­ti­köi­den su­la­mi­sel­la on ol­lut vai­ku­tuk­sia muun mu­as­sa maa­ra­joi­hin. Sveit­si ja Ita­lia ovat sa­no­neet muut­ta­van­sa mai­den vä­lis­tä ra­jaa Al­peil­la. Sveit­si on jo vah­vis­ta­nut so­pi­muk­sen, mut­ta Ita­li­an vah­vis­tus­ta odo­te­taan me­di­a­tie­to­jen mu­kaan edel­leen.

Huip­pu­vuo­ril­la jää­ti­köi­den su­la­mi­sen vai­ku­tuk­set nä­ky­vät suo­raan muun mu­as­sa su­la­mis­ve­sien mää­ris­sä.

– Tä­män huo­maan it­se­kin päi­vit­täi­ses­sä elä­mäs­sä. Su­la­mis­ve­si­jo­et ovat huo­mat­ta­vas­ti ve­si­rik­kaam­pia, Li­ha­vai­nen ker­too.

Toi­sek­si konk­reet­ti­sek­si esi­mer­kik­si jää­ti­köi­den su­la­mi­sen vai­ku­tuk­sis­ta hän nos­taa muu­tok­set Huip­pu­vuo­riin: saa­rien mää­rä on kas­va­mas­sa yh­del­lä.

– Pal­jon on tul­lut ar­vi­oi­ta sii­tä, mil­loin tämä ta­pah­tuu. Mo­nien ar­vi­oi­den mu­kaan vuon­na 2050 sai­sim­me uu­den saa­ren, ja pää­saa­ri Spits­ber­gen (eli Län­si­maa) pie­ne­ni­si, Li­ha­vai­nen ker­too.

Uu­si saa­ri oli­si noin 3,4 pro­sent­tia koko pää­saa­ren pin­ta-alas­ta. 

Suu­res­sa mit­ta­kaa­vas­sa jää­ti­köi­den su­la­mi­nen vai­kut­taa en­nen kaik­kea me­ren­pin­to­jen nou­suun. Tut­ki­musp­ro­fes­so­ri Aku Rii­he­län mu­kaan me­ren­pin­nat nou­se­vat tu­le­vai­suu­des­sa jää­ti­köi­den su­la­mi­sen ta­kia oli mikä oli.

– Tiet­tyyn mää­rään me­ren­pin­nan nou­sua olem­me jo ta­val­laan si­tou­tu­neet. Mut­ta tu­le­vai­suu­des­sa on vie­lä pal­jon pe­li­va­raa sii­nä, mikä on lop­pu­tu­le­ma ja mil­lä ai­ka­vä­lil­lä, Rii­he­lä Il­ma­tie­teen lai­tok­sel­ta ker­too STT:lle.

Me­ren­pin­to­jen nou­sun li­säk­si jää­ti­köi­den su­la­mi­sel­la voi ol­la Rii­he­län mu­kaan pai­kal­li­ses­ti mer­kit­tä­viä vai­ku­tuk­sia. Esi­mer­kik­si mo­nis­sa pai­kois­sa Aa­si­as­sa ih­mis­ten juo­ma­ve­si tu­lee vuo­ris­to­jää­ti­köil­tä. Jää­ti­köi­den su­la­mi­sen myö­tä ih­mi­set ei­vät enää vält­tä­mät­tä saa vet­tä yh­tä ta­sai­ses­ti kuin ai­em­min.

– Voi muo­dos­tua tu­hoi­sia jää­tik­kö­tul­via, jos esi­mer­kik­si su­la­mis­ve­si­jär­vi puh­kai­see jää­ti­kön reu­na­man, ja vesi syök­syy alas.

Tär­keim­mät ja isoim­mat jää­ti­köt ovat Grön­lan­nin man­ner­jää­tik­kö ja An­tark­tis eli Ete­lä­man­ner.

– Kum­man­kaan suh­teen ti­lan­net­ta ei voi sa­noa hy­väk­si. Ne ovat me­net­tä­neet mas­saa huo­mat­ta­via mää­riä tä­män vuo­si­tu­han­nen ai­ka­na, Rii­he­lä sa­noo.

Ku­lu­va vuo­si ei Rii­he­län mu­kaan ole ol­lut en­nä­tys­huo­no kum­mal­le­kaan jää­ti­köl­le, mut­ta merk­ke­jä kään­tees­tä pa­rem­paan ei ole kui­ten­kaan näh­tä­vis­sä. Mo­lem­mat jää­ti­köt ovat me­net­tä­neet jää­tä enem­män kuin ovat ke­rän­neet uut­ta.

Yh­den hy­vän mer­kin Rii­he­lä kui­ten­kin nos­taa esil­le: osis­sa itäis­tä An­tark­tis­ta ja Grön­lan­nin ran­ni­kol­la sa­taa ny­kyi­sin enem­män lun­ta kuin ai­kai­sem­min.

– Tämä voi joh­tua sii­tä, et­tä läm­pe­ne­vään il­ma­ke­hään mah­tuu enem­män ve­si­höy­ryä, joka toi­mii polt­to­ai­nee­na lu­mi­sa­teel­le.

Rii­he­lä kui­ten­kin va­roit­taa, et­tä tä­hän po­si­tii­vi­seen ke­hi­tys­suun­taan voi­vat hel­pos­ti vai­kut­taa ko­ho­a­vat läm­pö­ti­lat. Mi­kä­li läm­pö­ti­lat edel­leen nou­se­vat, voi­vat lu­mi­sa­teet vaih­tua ve­si­sa­teik­si. Lu­mi­sa­de on hy­väk­si jää­ti­köil­le ja kas­vat­taa nii­den mas­saa, ve­si­sa­de ei.

Myös pie­nem­pien jää­ti­köi­den ti­lan­ne ke­hit­tyy pit­käl­ti sa­maan suun­taan iso­jen kans­sa.

– Niin Al­peil­la, Alas­kas­sa kuin Aa­si­as­sa­kin vuo­ris­to­jää­ti­köt ovat me­net­tä­neet mas­saa. Joi­ta­kin yk­sit­täi­siä poik­keuk­sia voi toki ol­la, jos lu­mi­sa­det­ta on saa­tu alu­eel­la poik­keuk­sel­li­sen pal­jon.

Rii­he­län mu­kaan maa­il­mal­la poh­di­taan täl­lä het­kel­lä usei­ta mie­len­kiin­toi­sia kei­no­ja hi­das­taa jää­ti­köi­den su­la­mis­ta kei­no­te­koi­sil­la rat­kai­suil­la. Poh­din­nas­sa ovat muun mu­as­sa kei­not, joi­den avul­la me­ri­jää­tä voi­tai­siin syn­teet­ti­ses­ti muo­dos­taa tai sen muo­dos­tu­mis­ta voi­tai­siin kiih­dyt­tää.

– Haas­tee­na (kei­no­te­koi­sis­sa rat­kai­suis­sa) on kui­ten­kin vaa­dit­tu mit­ta­kaa­va. Tar­ve oli­si sa­doil­le­tu­han­sil­le el­lei jopa mil­joo­nil­le ne­li­ö­ki­lo­met­reil­le, jot­ta isom­pia vai­ku­tuk­sia to­del­la saa­tai­siin ai­kaan.

Li­säk­si täl­lai­set rat­kai­sut ovat Rii­he­län mu­kaan po­ten­ti­aa­li­ses­ti hy­vin kal­lii­ta. Te­hok­kaim­pa­na kei­no­na jää­ti­köi­den su­la­mi­sen es­tä­mi­sek­si hän pi­tää edel­leen läm­pö­ti­lo­jen nou­sun hil­lin­tää.