Ter­hi Ri­o­lo Uu­si­vaa­ra / STT

Jul­ki­sen alan työn­te­ki­jöis­tä on siir­ty­mäs­sä eläk­keel­le seu­raa­vien kym­me­nen vuo­den ai­ka­na lä­hes joka kol­mas. Asia käy il­mi elä­ke­va­kuut­ta­ja Ke­van päi­vi­te­tys­tä elä­köi­ty­mi­sen­nus­tees­ta.

Hy­vin­voin­ti­a­lan työn­te­ki­jöis­tä van­huus- ja työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keel­le on siir­ty­mäs­sä ar­vi­ol­ta 28 pro­sent­tia, kun­ta-alan työn­te­ki­jöis­tä 30 pro­sent­tia ja val­ti­on ny­ky­hen­ki­lös­tös­tä noin 33 pro­sent­tia.

Kir­kon hen­ki­lös­tön kes­kuu­des­sa elä­köi­ty­mis­tah­ti on kaik­kein kii­vain­ta jul­ki­sel­la alal­la. Siel­lä elä­köi­ty­mäs­sä on kym­me­nen vuo­den si­säl­lä jopa 43 pro­sent­tia työn­te­ki­jöis­tä.

Hy­vin­voin­ti­a­lu­eil­la suu­rim­pien so­si­aa­li- ja ter­vey­den­huol­lon am­mat­ti­ryh­mien vä­lil­lä on en­nus­teen mu­kaan sel­viä ero­ja elä­köi­ty­mi­ses­sä. Nämä joh­tu­vat pait­si ikä­ra­ken­tees­ta myös työ­ky­vyt­tö­myys­ris­keis­tä.

Lä­hi­hoi­ta­jis­ta on eläk­keel­le siir­ty­mäs­sä vuo­si­na 2025–2034 ar­vi­ol­ta kol­man­nes eli noin 15 600 ih­mis­tä ja sai­raan­hoi­ta­jis­ta va­jaa nel­jän­nes eli noin 11 800 ih­mis­tä.

Suh­teel­li­ses­ti suu­rin­ta van­huu­se­läk­keel­le siir­ty­mi­nen on ko­ti­pal­ve­lu­työn­te­ki­jöi­den, mie­len­ter­veys­hoi­ta­jien, sih­tee­rien, lai­tos­huol­ta­jien, vä­li­ne­huol­ta­jien ja avus­ta­vien keit­ti­ö­työn­te­ki­jöi­den am­mat­ti­ryh­mis­sä.

Pie­nim­män elä­köi­ty­mi­sen am­mat­ti­ryh­miä ovat lää­kä­rit, pe­las­ta­jat, sai­raan­kul­je­tuk­sen en­si­hoi­ta­jat, kä­ti­löt ja psy­ko­lo­git.

Ti­las­to­a­na­lyy­tik­ko Pet­ra Sohl­man huo­maut­taa, et­tä elä­köi­ty­mis­tah­ti on ri­peä suu­rim­mis­sa am­mat­ti­ryh­mis­sä, jois­sa on näh­ty myös työ­voi­ma­pu­laa.

– Sa­mal­la tiet­ty­jen am­mat­ti­ryh­mien, ku­ten lä­hi­hoi­ta­jien ja lai­tos­huol­ta­jien koh­dal­la, haas­tet­ta tuo myös kes­ki­mää­räis­tä kor­ke­am­pi työ­ky­vyt­tö­myy­den ris­ki. Sik­si on tär­ke­ää kiin­nit­tää huo­mi­o­ta sii­hen, mi­ten työ­ky­kyä voi­daan tu­kea mo­nin eri ta­voin, hän sa­noo tie­dot­tees­sa.

Kun­ta-alal­la ope­tuk­ses­ta ja var­hais­kas­va­tuk­ses­ta on elä­köi­ty­mäs­sä kym­me­nen vuo­den ai­ka­na ar­vi­ol­ta joka nel­jäs työn­te­ki­jä. Tämä tar­koit­taa, et­tä elä­köi­ty­mäs­sä oli­si esi­mer­kik­si noin 5 000 var­hais­kas­va­tuk­sen opet­ta­jaa, 4 200 luo­ka­no­pet­ta­jaa ja 2 200 eri­tyi­so­pet­ta­jaa.

Suh­teel­li­ses­ti voi­mak­kain­ta elä­köi­ty­mi­nen on useis­sa ra­ken­nus- ja kul­je­tu­sa­lan am­ma­teis­sa, per­he­päi­vä­hoi­ta­jil­la ja sii­voo­jil­la, jois­ta lä­hes puo­let on elä­köi­ty­mäs­sä kym­me­nen vuo­den ai­ka­na.

Pie­nin­tä en­nus­tet­tu elä­köi­ty­mi­nen taas on pe­las­ta­jil­la, eläin­lää­kä­reil­lä ja nuo­ri­so­työn oh­jaa­jil­la.

Kir­kon hen­ki­lös­tös­tä en­na­koi­daan van­huu­se­läk­keel­le siir­ty­vän noin 4 600 työn­te­ki­jää ja työ­ky­vyt­tö­myy­se­läk­keil­le 1 200 työn­te­ki­jää seu­raa­van vuo­si­kym­me­nen ku­lu­es­sa.

Esi­mer­kik­si pa­peis­ta ja di­a­ko­neis­ta on elä­köi­ty­mäs­sä noin 40 pro­sent­tia. Kiin­teis­tön­huol­lon työn­te­ki­jöil­lä ja sih­tee­reil­lä luku on yli 50 pro­sent­tia.