Luottamus Suomen parempaan tulevaisuuteen notkahti
Mia Peltola / STT
Suomalaisten luottamus oman asuinkunnan, koko maan ja varsinkin ihmiskunnan tulevaisuuteen näyttää horjuvan. Asia käy ilmi Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran tuoreesta tulevaisuusbarometristä.
Suomen tulevaisuuden näkee nykyhetkeä parempana 18 prosenttia vastaajista. Pudotusta edelliseen, vuoden 2023 barometriin on 11 prosenttiyksikköä.
Tätäkin synkempi on vastaajien näkemys ihmiskunnan tulevaisuudesta. Sen näkee nykyistä parempana 11 prosenttia tutkimukseen osallistuneista.
Alueellisesti suomalaisten suhtautumisessa tulevaisuuteen ei ole suuria eroja. Arviot oman asuinkunnan tulevaisuudesta sen sijaan vaihtelevat.
Maakunnista synkimmiksi tulevaisuuden näkymät arvioidaan Etelä-Savossa, jossa jopa puolet vastaajista näkee oman asuinkuntansa tulevaisuuden nykyhetkeä huonompana.
Myönteisimpiä arviot ovat puolestaan Pirkanmaalla, jossa 37 prosenttia kansalaisista näkee kuntansa tulevaisuuden nykyistä parempana ja neljännes huonompana.
Oman asuinpaikkansa tulevaisuuden näkevät huonompana useammin maaseutumaisissa kuin kaupunkimaisissa kunnissa elävät. Parempana tulevaisuuden näkee tutkimuksen mukaan kaupungeissa asuvista neljännes ja maalla asuvista 18 prosenttia.
Edelliseen kuntavaalien aikaan tehtyyn eli vuoden 2021 barometriin nähden arviot asuinkunnan tulevaisuudesta ovat nyt pessimistisempiä melkein kaikissa maakunnissa.
Tutkimuksesta käy myös muun muassa ilmi, että vain 15 prosenttia kansalaisista kokee voivansa vaikuttaa oman asuinkuntansa tulevaisuuteen. Melkein puolet vastaajista myös ajattelee, ettei heillä ole riittäviä mahdollisuuksia osallistua keskusteluun asuinpaikkansa tulevaisuudesta.
Vain melko harvat kansalaiset katsovat kyselyn perusteella, että päättäjillä on innostavia visioita oman hyvinvointialueen tai kunnan tulevaisuudesta. Lisäksi paikallis- ja aluetason päätöksissä ei huomioida riittävästi pitkän aikavälin vaikutuksia.
Päättäjät näyttävät tunnistavan esimerkiksi innostavia visioita kansalaisia enemmän.
– Tulevaisuusbarometrin tulosten perusteella paikallinen ja alueellinen päätöksenteko Suomessa ei tällä hetkellä näyttäydy kansalaisille parempaa tulevaisuutta rakentavana poliittisena ja demokraattisena prosessina. Sen sijaan tuloksista piirtyy kuva lyhytjänteisenä hallinnointina, johon kuntien ja alueiden asukkailla on vain niukasti vaikutusmahdollisuuksia, sanoo Sitran johtava ennakoinnin asiantuntija Jukka Vahti tiedotteessa.
Tutkimuksesta selviää myös, että omaan tulevaisuuteen uskotaan yhä. Rauhattomasta maailmantilanteesta ja yleisestä epävarmuudesta huolimatta vain 14 prosenttia ihmisistä arvioi oman henkilökohtaisen tulevaisuutensa nykyhetkeä huonommaksi tai merkittävästi huonommaksi. Lisäksi yli puolet kokee voivansa vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa.
Tulevissa alue- ja kuntavaaleissa ihmisten äänestyspäätöksiä näyttävät kyselyn perusteella ohjaavan työ, hyvinvointivaltion säilyttäminen ja turvallisuus.
Sitran teettämässä kyselytutkimuksessa tutkittiin 15–84-vuotiaiden mannersuomalaisten sekä kunta- ja hyvinvointialueiden luottamushenkilöiden näkemyksiä tulevaisuudesta. Internetkyselyyn vastasi 3 226 kansalaista ja 733 päättäjää eri puolilta Suomea. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian.