Minne pääsisi suojaan, jos pahin tapahtuisi?
Väestönsuojat ovat alkaneet kiinnostaa kansalaisia. Kauppakeskus Puuvillassa on yksi isompi ja kaksi pienempää väestönsuojaa.
Kuvat ja teksti: Pauliina Vilpakka
Kauppakeskus Puuvillan väestönsuojaan päästäkseen on laskeuduttava portaat maan alle. Siellä sijaitsee kauppakeskuksen väestönsuojista suurin. Sen teoreettinen kapasiteetti on 947 ihmistä. Lisäksi Puuvillan katutasossa on kaksi pienempää väestönsuojaa, joihin mahtuu 180 henkeä per väestönsuoja.
Jos tilanne tulisi ja väestönsuojat olisivat käyttövalmiudessa, sinne otettaisiin ensisijaisesti kauppakeskuksessa työskentelevää henkilökuntaa ja kyseisellä hetkellä kauppakeskuksessa olevia asiakkaita. Pelkästään Puuvillan kaupunkikorttelissa työskentelee päivittäin noin 2000 ihmistä. Sen perusteella voi laskelmoida, että väestönsuojat täyttyisivät helposti.
Satakunnan pelastuslaitoksen palotarkastaja Tuomas Klimoff sanoo, että mitään täysin valmista toimintasapluunaa ei ole antaa, koska nykyisillä sukupolvilla ei ole sodasta kokemusta. Mutta se on kuitenkin selvää, että viranomaiset tekisivät tilannearvion, ja ohjeistaisivat kansalaisia sen perusteella. Klimoff sanoo, että jos esimerkiksi Poriin tiedettäisiin kohdistuvan ilmaiskun vaaraa ja olisi vielä aikaa toimia, ensisijaisesti ihmiset evakuoitaisiin pois kaupungista.
Jos yleinen vaaramerkki pärähtäisi soimaan, se voisi tarkoittaa myös kaasu- tai säteilyonnettomuutta. Yleisen vaaramerkin kuullessaan kansalaisten tulee ensisijaisesti hakeutua sisälle, sulkea ovet ja ikkunat sekä ilmanvaihto. Lisäksi tulee avata radio ja odottaa ohjeita. Klimoff sanoo, että hyvä yleisohje on, että vaaramerkin soitua ei tule tehdä mitään sellaista, mistä viranomaiset eivät ole erikseen tiedottaneet. Ei siis tulisi esimerkiksi lähteä omatoimisesti etsimään lähintä väestönsuojaa. Jos ihmisten haluttaisiin siirtyvän väestönsuojiin, siitäkin tiedotettaisiin kansalaisia erikseen.
Väestönsuojia löytyy yleensä kaikista julkisista rakennuksista, kuten kouluista, päiväkodeista ja sairaaloista. Niitä on yleensä myös isommissa taloyhtiöissä. Oman asuinrakennuksen väestönsuojan sijaintia voi selvittää isännöitsijältä tai taloyhtiön pelastussuunnitelmasta.
Pienissä taloyhtiöissä tai omakotitaloissa väestönsuojaa ei yleensä ole. Klimoff huomauttaa, että kuten Ukrainassakin on nähty, sotilaalliset iskut kohdistuvat kuitenkin yleensä isojen kaupunkien keskustaan eivätkä esimerkiksi omakotitaloalueille tai maaseudulle.
Rauhanaikana väestönsuojat ovat monesti varasto- ja taukotilakäytössä. Näin on myös Kauppakeskus Puuvillassa. Rakennuksen tekninen kiinteistöpäällikkö Ville Mattila ei ole ajatellut väestönsuojan käyttövalmiuteen laittamista. Sellaisia toimenpiteitä tehdään vasta viranomaisten määräyksestä. Lain mukaan väestönsuoja on kyettävä laittamaan käyttövalmiuteen kolmessa vuorokaudessa. Mattila uskoo, että siinä onnistuttaisiin, kunhan auttavia käsipareja riittäisi.
– Sellaisessa tilanteessa tuskin olisi kenelläkään tärkeämpää tekemistä, hän sanoo.
Väestönsuojat on suunniteltu suojaamaan ihmisiä asevaikutuksilta, sekä esimerkiksi ionisoivalta säteilyltä. Niiden seinät ovat paksua betonia, eikä ikkunoita ole. Mutta jos esimerkiksi ilmaisku osuisi suoraan päin, tilanne voisi olla toinen.
– Kestäisikö sellaista mikään? Mutta jos vieressä räjähtäisi, kyllä väestönsuojan pitäisi sellaiselta suojata, Palotarkastaja Klimoff sanoo.
Lue lisää suojautumisesta osoitteessa 72tuntia.fi