Munasoluja ja siittiöitä pakastetaan ennakoivasti Suomessa vain harvoin – tutkijan mukaan munasolujen pakastus ikäsyistä ei ole välttämättä kannattavaa
Janita Virtanen / STT
Munasolujen ja siittiöiden ennakoiva pakastus omaa myöhempää käyttöä varten on Suomessa harvinaista. Esimerkiksi viime vuonna Suomessa tehtiin yhteensä 146 ennakoivaa munasolujen pakastusta, kertoo Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksen johtava tutkija Venla Berg. Luvussa ovat mukana sekä julkisen että yksityisen terveydenhuollon hoidot.
Julkisessa terveydenhuollossa ennakoiva pakastus on mahdollista ainoastaan terveyssyistä eli esimerkiksi silloin, jos vaikkapa syöpähoidot todennäköisesti johtaisivat hedelmättömyyteen.
– Tällaisessa tilanteessa ennakoiva pakastus on hyvä vaihtoehto, ja on hienoa, että on olemassa tällaista teknologiaa. Munasolujen pakastuksia on tehty onnistuneemmin vasta noin kymmenen vuotta, hän kertoo.
Bergin mukaan yksityisessä terveydenhuollossa varsinkin munasoluja pakastetaan ennakoivasti pääosin muista syistä: sopivaa puolisoa ei ole vielä löytynyt, ikä tulee vastaan ja halutaan niin sanotusti lisäaikaa. Bergin mukaan tällaisten syiden takia ei välttämättä kuitenkaan kannata ryhtyä ennakoivaan pakastamiseen.
Moni nainen alkaa pohtia ennakoivan pakastamisen mahdollisuutta vasta 35 ikävuoden jälkeen, jolloin se on Bergin mukaan yleensä jo liian myöhäistä.
– Kun ikää on enemmän, munasoluja saadaan usein kerättyä hyvin vähän, ja niitä menetetään todennäköisemmin myös pakastus- ja sulatusvaiheessa. Vain pieni osa näistä munasoluista johtaa raskauteen ja vielä pienempi osa elävän lapsen syntymään.
Ylipäätään ajatus siitä, että naisen hedelmällistä ikää voisi tällä tavalla lääketieteellisesti pidentää, on Bergin mukaan virheellinen. Nuori munasolu eliminoi osan ikääntymiseen liittyvistä riskeistä, mutta jos munasolua on suunnitteilla käyttää vasta selkeästi vanhemmalla iällä, muut iän tuomat riskit säilyvät ennallaan. Esimerkiksi raskausdiabetes, raskaudenaikainen verenpaineen kohoaminen, keskenmenot ja erilaiset synnytyskomplikaatiot ovat yleisempiä iäkkäämmillä odottajilla ja synnyttäjillä.
Berg nostaa esille tutkimuksen, jonka mukaan vain yhdeksän prosenttia munasolujaan ennakoivasti pakastaneista palasi klinikalle käyttämään näitä munasoluja, vaikka moni oli jo lähes 40-vuotias. On mahdollista, että osa oli suunnitellut käyttävänsä niitä vasta vanhemmalla iällä.
– Elämässä voi myös tapahtua kaikenlaista. Löytyy sittenkin kumppani tai tullaan luonnollisesti raskaaksi, jolloin pakastettuja soluja ei tarvitakaan, hän sanoo.
Miesten hedelmällisyyden osalta ikä ei ole yhtä ratkaisevassa roolissa, ja ennakoivan pakastuksen esteeksi voikin todennäköisemmin koitua heikko siemennesteen laatu. Berg huomauttaa, että tällä hetkellä vain noin puolet suomalaisista spermanluovuttajista, jotka haluaisivat luovuttaa siittiöitä muiden käyttöön, antaa riittävän hyvänlaatuisen sekä pakastuksen ja sulatuksen kestävän näytteen.
Ovumia- ja Felicitas Mehiläinen -hedelmöityshoitoklinikoilla ennakoiva pakastus omaa käyttöä varten on yleistynyt viiden vuoden aikana. Samalla myös klinikoiden asiakaskunta on nuorentunut. Tällä hetkellä suurin osa asiasta kiinnostuneista naisista on 30–35-vuotiaita.
Ovumiassa ennakoivaa pakastusta kyselevät ja ostavat lähinnä naiset; miehet ovat yksittäistapauksia.
Felicitas Mehiläisessä sen sijaan siittiöiden ennakoiva pakastus on munasolujen pakastamista yleisempää, mikä voi johtua siitä, että klinikalla tehdään pakastuksia myös esimerkiksi ennen syöpähoitojen tai sukupuolen korjausprosessin aloittamista.
Yksityisessä terveydenhuollossa siittiöiden pakastus maksaa tyypillisesti satoja euroja ja munasolujen pakastus tuhansia, minkä jälkeen myös näytteiden säilytys maksaa. Kyse on yhden hoitokierroksen hintahaarukasta. Osa naisista tarvitsee 2–3 hoitokierrosta.
Munasolujen pakastus on huomattavasti siittiöiden pakastusta monimutkaisempi prosessi, sillä se vaatii aina pistoksina annettavan munasarjojen stimulaatiohoidon, jolla munasoluja kasvatetaan ennen kuin ne voidaan kerätä talteen ja pakastaa.
Munasolujen käyttöönotto edellyttää aina koeputkihedelmöityshoitoa, joka maksaa tuhansia euroja, kun taas pakastettuja siittiöitä voidaan käyttää myös kevyemmissä ja edullisemmissa lapsettomuushoidoissa.
Felicitas Mehiläisessä suuri osa pakastetuista soluista on ainakin toistaiseksi vielä säilytyksessä.
– Pakastetuilla munasoluilla tehtävä koeputkihedelmöityshoito ei ole yleensä mikään ensimmäinen vaihtoehto, ja monesti kokeillaan ensin muita, kevyempiä hoitoja, sanoo klinikan naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Jonna Salonen.
Ovumian vastuulääkäri Heli Lyytinen ei osaa vielä arvioida klinikalla pakastettujen solujen käyttöönottoa, sillä kyseessä on niin uusi ilmiö.
Lyytinen huomauttaa, että alle 40-vuotiailla naisilla on usein vielä toimivat munasarjat, jolloin raskautta kannattaa ensisijaisesti kokeilla jäljellä olevilla munasoluilla.
– Munasolujen pakastus on monelle ikään kuin vakuutus, joka tuo turvaa tulevaisuutta varten. Vaikka ihminen tietää, että raskaus ei välttämättä ala pakkassoluilla, on olemassa kuitenkin jotakin, joka lisää raskauden todennäköisyyttä, hän sanoo.
Ovumiassa ja Felicitas Mehiläisessä tehdään lapsettomuushoitoja alle 47-vuotiaille naisille.
