Terrorismisyytteet nurin Kankaanpään äärioikeistojutussa, viidelle miehelle ehdollista vankeutta
Iiro-Matti Nieminen / STT
Satakunnan käräjäoikeus tuomitsi torstaina viisi alle 30-vuotiasta miestä ehdolliseen vankeuteen Kankaanpään äärioikeistojutussa.
Miehistä kahta syytettiin terrorismirikoksista, mutta oikeus hylkäsi syytteet tältä osin. Kaksikko tuomittiin vuoden ja neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Oikeus katsoi heidän syyllistyneen muun muassa räjähderikokseen ja törkeään pahoinpitelyyn.
Muiden kolmen miehen saamat ehdolliset vankeusrangaistukset olivat lyhyempiä. Niistä pisin oli vuoden ja yhden kuukauden mittainen. Heidän syykseen luettiin muun muassa pahoinpitelyrikoksia.
Syyttäjä oli vaatinut kahdelle miehelle tuomiota kouluttautumisesta terrorismirikoksen tekemistä varten. Syyttäjä katsoi, että kaksikon tavoitteena oli harjoitella ja valmistaa itseään esimerkiksi vastaanottokeskukseen tehtävään pommi-iskuun tai muihin aseellisiin hyökkäyksiin, jotka kohdistuisivat ideologiassa viholliseksi koettuihin ryhmiin.
Ryhmään kuuluneiden hallussa oli syyttäjän mukaan ollut useita ampuma-aseita, yli tuhat patruunaa, kymmeniä kiloja dynamiittia ja yli sata kiloa räjähteen valmistamiseen kelpaavaa lannoitetta.
Käräjäoikeuden mukaan jäi näyttämättä, että kaksikko olisi kouluttautumiseksi katsotuilla toimillaan harjoittanut, varustanut tai henkisesti valmistanut itseään yksilöityyn väkivallantekoon.
Oikeuden mukaan hyväksyvä suhtautuminen aatteeseen, jonka tavoitteisiin kuuluvat väkivaltaiset teot rodullisen vastakkainasettelun edistämiseksi, ei vielä osoita tarkoitusta aiheuttaa vakavaa pelkoa väestön keskuudessa.
– Koska näyttöä ei ole mihinkään väkivallantekoon valmistautumisesta, teon ei voida katsoa olleen omiaan aiheuttamaan vakavaa vahinkoa Suomelle, tuomiossa sanotaan.
Oikeus hylkäsi kaksikon syytteet kouluttautumisesta terrorismirikoksen tekemistä varten.
Syyttäjä vaati kaksikon toiselle miehelle myös tuomiota terroristisessa tarkoituksessa tehdystä tahallisesta räjähderikoksesta. Miehen hallussa oli ollut muun muassa noin 40 kiloa dynamiittia, eikä hän ollut kertonut sille mitään varsinaista käyttötarkoitusta.
Käräjäoikeuden mukaan mies suhtautui hyväksyvästi siege-ideologian mukaiseen akselerationistiseen aatteeseen, jonka tavoitteisiin kuuluvat väkivaltaiset teot rodullisen vastakkainasettelun edistämiseksi. Oikeus kuitenkin totesi, ettei ollut näyttöä siitä, että mies olisi valmistautunut johonkin yksilöityyn väkivallantekoon.
Todistajan mukaan mies olisi kertonut hänelle ravintolassa Kankaanpäässä vuonna 2019, että tarkoituksena oli räjäyttää Niinisalon vastaanottokeskus. Oikeuden mukaan todistajan kertomuksessa oli kuitenkin useita luotettavuutta ja näyttöarvoa heikentäviä tekijöitä. Kertomuksen tueksi ei myöskään esitetty näyttöä siitä, että syytetyt olisivat suunnitelleet räjähdeiskua Niinisalon vastaanottokeskukseen tai muuhun kohteeseen.
Käräjäoikeuden mukaan jäi näyttämättä, että mies olisi syyllistynyt terroristisessa tarkoituksessa tehtyyn rikokseen. Sen sijaan oikeus katsoi miehen syyllistyneen perusmuotoiseen räjähderikokseen.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappen mukaan syyttäjät miettivät nyt, valitetaanko käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen. Rappen mukaan tuomion perusteluista näkee, miten hankala rikoslain terrorismirikoksia koskeva luku on.
– Sen soveltaminen käytännön rikoksiin näyttää olevan todella hankalaa. Se näkyy tästä, miten pitkästi käräjäoikeus puntaroi tätä asiaa puoleen ja toiseen, Rappe sanoo STT:lle.
– Nyt on parhaillaan oikeusministeriön iso työryhmä päättelemässä työtään, jolla pyritään saamaan tuo kyseinen luku vähän selkeämmäksi, Rappe jatkaa.
Työryhmän toimikausi päättyy tämän vuoden lopussa. Hallitusohjelman mukaan terrorismilainsäädännön uudistuksella pyritään vastaamaan nykyisiin uhkiin ja poistamaan sääntelyn vaikeaselkoisuus.