Työvoimapalveluihin tekoäly virkailijan työkaveriksi, ehdottaa selvitysmies Jari Lindström
Sanna Nikula / STT
Työvoimapalveluihin pitää saada lisää tilaa, luovuutta ja joustavuutta, mutta ei holtittomuutta, sanoo entinen työministeri Jari Lindström. Hän ehdottaa esimerkiksi, että TE-toimiston virkailija voisi käyttää tekoälyä työkaverina, joka tekisi rutiinit. Näin virkailijalle jäisi päätehtävä, joka on auttaa ihmisiä työllistymään.
Lindström on selvittänyt hallitukselle keinoja, joilla voisi helpottaa yli 55-vuotiaiden työttömien uuden työn saantia ja toisaalta auttaa heitä jaksamaan työssään.
– Ne ovat hyviä aihioita, joita viedä eteenpäin ja selvittää, miten niitä voi viedä lainsäädäntöön. Ajatus on ollut, että puoliväliriiheen mennessä tästä voisi jo ensimmäistä lainsäädäntöön ottaa, sanoi työministeri Arto Satonen (kok.) tiedotustilaisuudessa torstaina.
Keskeisiksi ratkaisuiksi Lindström nostaa työntekijän työurasuunnittelun aloittamisen yrityksessä jo varhaisessa vaiheessa ja toisaalta tiedon ja datan hyödyntämisen nykyistä paremmin työvoimapalveluissa.
Valtion työ- ja elinkeinotoimistot eli TE-toimistot lakkautetaan ja julkisten työvoimapalveluiden järjestämisvastuu siirtyy valtiolta kunnille ensi vuoden alusta. Siksi ajankohta olisi Lindströmin mielestä otollinen uudistuksille.
Tämä vaatisi tietosuojalain tulkintojen perkaamista kunnolla, mutta Satonen uskoo siihen löytyvän poliittista tukea.
– Tiedon ja datan hyödyntämiseen liittyvät ratkaisuehdotukset ovat varmasti sellaisia, joille uskon, että on poliittista tukea. Uskon myös, että jos siinä päästäisiin eteenpäin, olisi konkreettisia tuloksia saavutettavissa, Satonen sanoo.
Yksi näistä ratkaisuehdotuksista on tulorekisterin käytön laajentaminen siten, että työnhakijan tulotiedot menisivät kaikkiin järjestelmiin automaattisesti.
Satosen mukaan on oma haasteensa, miten tietosuojalainsäädäntöä voidaan uudistaa. Hän pitää myös esimerkiksi työurasuunnittelua hyvänä ideana, jota kannattaa selvittää tarkemmin. Se ei kuitenkaan välttämättä vaadi lainsäädäntöä.
Lindström kertoo kentältä saamastaan palautteesta, jonka mukaan TE-toimistoissa virkailijat joutuvat työskentelemään harmaalla alueella ja pelkäävät tekevänsä virheitä.
– Suomen järjestelmän heikkous on, että pelätään virheitä ja sen takia on säännelty joka ikinen asia. Sinne pitää saada lisää tilaa, luovuutta ja joustavuutta, mutta ei holtittomuutta, Lindström sanoi STT:lle tiedotustilaisuuden jälkeen.
TE-toimistojen virkailijoiden mahdollisuutta omaan harkintaan on Lindströmin mielestä lisättävä. Lindström on myös vakuuttunut, että tekoäly olisi työssä oiva apu. Hänellä on siitä omakohtaista kokemusta.
– Itselleni tehtiin tekoälypohjainen analyysi henkilöstä nimeltä Jari Lindström, ja olin aivan hämmästynyt. En olisi itse kyennyt sellaisen profiilin luomiseen kuin tekoäly tänä päivänä pystyy.
Lindström luonnehtii nykyistä järjestelmää byrokratian täyttämisen koneistoksi, jossa mitataan suoritteita,
– Rasti ruutuun, ollaan haastateltu. Nyt olisi loistava tilaisuus muuttaa järjestelmää, kun TE-palvelut siirtyvät kuntiin. Se vapauttaisi resursseja tekemään fiksumpia asioita.
Työministeri Satosen mukaan Suomessa on 55–64-vuotiaiden ikäryhmässä 46 000 työtöntä työnhakijaa. Työvoiman ulkopuolella heitä on 162 000. Suomen tilanne on huonoin Pohjoismaissa, etenkin ikääntyneiden miesten kohdalla eroa esimerkiksi Ruotsiin on yli 10 prosenttiyksikköä. Samanikäisten naisten työllisyysaste on sen sijaan pohjoismaista keskitasoa.
Erityisen vaikeaa Satosen mukaan on löytää uutta työtä yksityisen sektorin työtehtävissä.
– Monet naisista työskentelevät sosiaali- ja terveysalalla ja opetusalalla, joilla ei ole tätä ongelmaa. Esimerkiksi insinööreissä ja ekonomeissa on paljon enemmän miehiä, ja siellä kun menettää työnsä yli viisikymppisenä on tosi vaikeaa löytää vastaavaa työtä uudelleen, Satonen sanoo.
Satosen mukaan myös tietyissä duunariammateissa voi olla, että fyysinen kyky ei riitä enää työuran viimeisinä vuosina.
Hallituksen tavoitteena on saada Suomeen 100 000 uutta työllistä. Siksi Satonen ja sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) pyysivät Lindströmiä tekemään ratkaisuehdotuksia.
Lindström katsoo, että yhteiskunnassa tarvitaan laajaa asennemuutosta yli 55-vuotiaiden arvosta ja mahdollisuuksista työelämässä.
– Asenteisiin vaikuttaminen on ihan olennainen asia, mutta toki olennaista on myös se, että ketään ei saa syrjiä iän perusteella. Tietysti osaamisen on myös oltava kunnossa. Se, että osaamista pidetään kunnossa läpi työuran, parantaa mahdollisuutta saada töitä myös työuran loppupuolella, Satonen sanoo STT:lle.
Lindström painottaa mahdollisuutta töiden uudelleen järjestelemiseen ja joustaviin työaikoihin, jotta työssä jaksettaisiin pidempään. Hän uskoo sen myös lisäävän tuottavuutta.
Hallitus suitsii osa-aikatyön tekemistä, koska pelkää siitä tulevan pysyvä olotila. Lindström ymmärtää sen, mutta ajattelee kuitenkin, että osa-aikatyö on parempi kuin työttömyys ja joillekin se on paras vaihtoehto.
