Vasemmistoliitto jatkaa EU-parlamentissa entisessä ryhmässä – perussuomalaiset on väistämässä Orban-ongelman
Mikko Gustafsson / STT
Vasemmistoliitto pitäytyy yhä EU-parlamentin vasemmistoryhmässä, vaikka siellä jatkaa myös jonkin verran kuluneen vaalikauden Venäjä-myötäilijöitä. Perussuomalaiset puolestaan näyttää väistävän pahimman puoluetta uhanneen Venäjä-ongelman, sillä Unkarin Viktor Orbanin Fidesz puuhaa parlamenttiin uutta ryhmää.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoo STT:lle, että vasemmistoliiton esittämät vähimmäisvaatimukset ryhmään liittymiseksi toteutuivat. Ryhmän koostumuksessa oli kyse siitä, että saksalaisen vasemmistonationalisti Sahra Wagenknechtin puolue sekä irlantilaiset Clare Daly ja Mick Wallace eivät ole osa ryhmää.
– Ja kaikki ovat nyt sitoutuneet hyökkäyssodan tuomitsemiseen ja myöskin Ukrainan oikeuteen alueelliseen koskemattomuuteen, Andersson sanoo.
Parlamentin järjestäytyneistä ryhmistä eniten Venäjä-myötäilijöitä oli kuluneen vaalikauden äänestyksissä laita- ja äärioikeiston Identiteetti ja demokratia -ryhmässä ja vasemmistossa.
Vasemmistoliitosta tuli kesäkuun EU-vaaleissa Suomen toiseksi suurin puolue Euroopan parlamenttiin Anderssonin ennennäkemättömän äänisaaliin seurauksena. Hän sai lähes 250 000 ääntä, mikä on Suomen ennätys EU-vaaleissa.
Andersson sanoo, että parlamentin vasemmistoryhmässä on erilaisia näkemyksiä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Hän kuvailee Etelä-Euroopan vasemmistopuolueiden noudattavan hyvin vahvaa rauhanaateajattelua ja -politiikkaa, mikä näkyy erityisesti suhtautumisessa Ukrainan aseelliseen tukemiseen.
Vasemmistoliitto puolestaan vahvistaa yhteistyötä ryhmän pohjoismaisten puolueiden kanssa, hän sanoo.
– Siinä me olemme myöskin kaikki johdonmukaisesti tämän aseellisen tuen kannalla.
Yhteistyö tarkoittaa käytännössä yhteisiä mielipidekirjoituksia ja tapahtumia, Ukrainan aseellisen tuen tarpeen nostamista esille, pakotepolitiikan tiukentamiseen kohdistuvia vaatimuksia sekä mahdollisesti tulevina vuosina myös Ukrainan EU-jäsenyyteen liittyviä kysymyksiä. Alustavan sopimuksen mukaan pohjoismaiset järjestöt myös palkkaavat henkilön töihin vasemmistolaisesta kansalaisjärjestöstä Ukrainasta.
Suomesta vasemmistoliiton riveistä parlamenttiin valittiin myös Merja Kyllönen ja Jussi Saramo. Vasemmisto otti koko parlamentissa vaalitappion, mutta Saramo uskoo ryhmän voimakkaan uudistumisen tuovan uusia mahdollisuuksia.
– Jos jotain haluaisi nostaa, niin se vihreä painotus vahvistuu, hän sanoo.
Verkkolehti Politico selvitti kesäkuun EU-vaalien aikoihin, ketkä olivat kuluneen vaalikauden kovimmat Venäjä-myötäilijät parlamentissa. Selvityksessä oli tutkittu äänestämistä 16:ssa Venäjää ja Ukrainaa käsitelleessä äänestyksessä, joiden avulla lehti listasi 30 Venäjän kärkimyötäilijää.
Mukana olivat esimerkiksi äänestykset venäläisen oppositiojohtajan Aleksei Navalnyin myrkyttämisestä sekä Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa.
Eniten Venäjä-myötäilijöitä oli laitaoikealla Identiteetti ja demokratia -ryhmässä (ID), parlamentin vasemmistossa (GUE/NGL) ja sitoutumattomissa. ID-ryhmästä listalla oli 12 ja vasemmistosta yhdeksän parlamentaarikkoa.
Tulevalla kaudella seitsemän listaukseen päätynyttä vasemmistoryhmäläistä ei jatka enää parlamentissa. Parlamentissa jatkavat belgialainen Marc Botenga ja tshekkiläinen Katerina Konecna.
Anderssonin mukaan kyseisten seitsemän henkilön putoaminen tai pudottautuminen parlamentista lähettää viestin siitä, miten kansalaiset ovat suhtautuneet linjaan.
– Toivottavasti tämä sitten näkyisi yleisemmin tällä kaudella siinä, että se linja olisi johdonmukaisempi ja selvempi, hän sanoo.
Saramo ajattelee, että esimerkiksi Suomessa ulkoasiainvaliokunnassa ovat näkyneet kaksoisstandardit vaikkapa Israelin ja joidenkin muiden maiden sotatoimien käsittelyssä. Joillakin Euroopan vasemmistolaisista parlamentaarikoista ajattelu on ollut hänen mukaansa nyrjähtänyttä niin, että Venäjääkään ei pitäisi tuomita kaksoisstandardien takia.
– Eihän siinä ole mitään logiikkaa. Meidän mielestämme kaikkia pitää kohdella samalla lailla. Rikkomuksia ei pidä hyväksyä keneltäkään.
Myöskään perussuomalaisten kotiryhmä eli Euroopan konservatiivit ja reformistit (ECR) ei saa täysin puhtaita papereita Venäjä-äänestyksistä. Politicon listauksesta löytyy kreikkalainen Emmanouil Fragkos, joka äänestettiin parlamenttiin myös tulevalle vaalikaudelle.
Pitkään näytti siltä, että myös Unkarin pääministerin Viktor Orbanin Fidesz-puolue saattaisi tulla samaan ryhmään perussuomalaisten kanssa. Fidesz kuitenkin puuhaa nyt parlamenttiin kokonaan uutta oikeistoryhmää tshekkiläisen Anon ja Itävallan Vapauspuolueen kanssa. Perussuomalaiset näyttää siis väistävän tuon ongelman.
Vakavuusasteeltaan Fidesz olisi ollut ryhmätoverina aivan omaa luokkaansa muiden suomalaisten puolueiden kiusallisiin ryhmätovereihin verrattuna.
EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa valtaa käyttävät ensisijaisesti unionin jäsenmaat eikä Euroopan parlamentti. Unkarin pääministeri Orban ja Fidesz ovat aiheuttaneet unionissa vakavia rytmihäiriöitä Ukraina-tuessa ja Venäjän hyökkäyssodan vastaisissa toimissa. Euroopan parlamentista käsin yksi puolue ei voi saada sellaista vahinkoa aikaiseksi.