Maa­rit Kaut­to

Avain­lip­pu-mer­kin saa­nut NEUf­rau Oy tuot­taa koi­rien tuo­re­pa­kas­te­ruo­kaa ko­ti­mai­sis­ta raa­ka-ai­neis­ta. Ruo­at val­mis­te­taan huo­lel­li­ses­ti kä­sin pie­nis­sä tuo­tan­to­ti­lois­sa Po­rin Rei­kos­sa. Vuon­na 2005 pe­rus­tet­tu per­hey­ri­tys työl­lis­tää kym­me­nen hen­keä.

– Val­mis­tam­me noin puo­li mil­joo­naa ki­loa koi­rien tuo­re­pa­kas­te­ruo­kaa vuo­des­sa. Säh­köä ku­lui vii­me vuo­den ai­ka­na rei­lut 415 000 kWh. Säh­köä käy­te­tään tuo­tan­non ko­neis­sa, ku­ten rou­hi­mis­sa, kuu­men­nus­kat­ti­lois­sa ja pak­kaus­ko­nees­sa, sekä tie­ten­kin jääh­dy­tyk­ses­sä ja pa­kas­tuk­ses­sa. Myös säh­köl­lä läm­pi­ä­vää vet­tä ku­luu mel­koi­sia mää­riä, kun lait­tei­ta puh­dis­te­taan ja ti­lo­ja sii­vo­taan, Tyt­ti Ta­ka­nen sel­vit­tää.

NEUfrau Oy tuottaa koirien tuorepakasteruokaa kotimaisista raaka-aineista Porissa. KUVA: MAARIT KAUTTO

Par­hail­laan Tyt­ti päh­käi­lee, min­kä­lai­nen uu­si säh­kö­so­pi­mus oli­si jär­ke­vin. Käy­tän­nös­sä vaih­to­eh­toi­na ovat pörs­si­säh­kö tai salk­ku­so­pi­mus, jos­sa säh­kön hin­ta oli­si noin 20 sent­tiä ki­lo­wat­ti­tun­ti.

– Täl­lä het­kel­lä mak­sam­me säh­kös­tä 4,84 sent­tiä/kWh. Jos kWh:n hin­ta oli­si noin 20 sent­tiä, tie­täi­si se meil­le noin 83 000 eu­ron li­sä­kus­tan­nuk­sia vuo­des­sa. Salk­ku­so­pi­muk­ses­sa mie­ti­tyt­tää myös se, et­tä jos teen so­pi­muk­sen 400 000 kWh:n käy­tös­tä vuo­si­ta­sol­la, en­kä sit­ten jos­tain syys­tä käyt­täi­si­kään kuin 200 000 kWh, niin mi­nun on kui­ten­kin mak­set­ta­va sii­tä mää­räs­tä, kuin olen alun pe­rin so­pi­nut.

– Pörs­si­säh­kö taas on hy­vin epä­var­ma, se voi ol­la hy­väl­lä tuu­ril­la erit­täin hal­paa tai sit­ten erit­täin kal­lis­ta. Jos jou­tui­sim­me mak­sa­maan säh­kös­tä esi­mer­kik­si 60 sent­tiä/kWh, pi­täi­si kaik­ki työn­te­ki­jät lait­taa pois, mikä oli­si mi­nul­le erit­täin kova paik­ka.

– Tuo­tan­top­ro­ses­sis­sam­me säh­köä on vai­kea sääs­tää. Olem­me toki miet­ti­neet val­mis­tuk­sen siir­tä­mis­tä yö­vuo­roon, mut­ta se oli­si to­del­la ras­kas­ta niin työn­te­ki­jöil­le kuin mi­nul­le it­sel­le­ni­kin.

– On kui­ten­kin iha­naa, et­tä muu­ta­ma työn­te­ki­jä on jo tul­lut sa­no­maan, et­tä he ovat val­mii­ta te­ke­mään yö­vuo­roa, jos sii­hen on pak­ko men­nä, Tyt­ti kiit­te­lee.

On en­nus­tet­tu, et­tä tam­mi- ja hel­mi­kuu tu­le­vat ole­maan pa­him­pia säh­kön hin­to­jen osal­ta. Vaih­to­eh­to­na on myös yri­tyk­sen ala­sa­jo pa­him­pien kuu­kau­sien ajak­si, mut­ta sii­nä­kin on ris­kin­sä.

– Jos yri­tys ajet­tai­siin vä­li­ai­kai­ses­ti alas, niin mi­ten re­a­goi­si­vat asi­ak­kaat? Kun he ei­vät saa mei­dän tuo­tet­tam­me, he siir­ty­vät käyt­tä­mään jo­tain muu­ta. Pa­lai­si­vat­ko asi­ak­kaat sit­ten enää ta­kai­sin?

Tyt­ti yrit­tää kai­ken kes­kel­lä py­syä po­si­tii­vi­se­na ja luot­taa en­nus­tei­siin, joi­den mu­kaan ti­lan­ne hel­pot­taa ke­vääl­lä. Mut­ta – ke­vät tun­tuu ko­vin kau­kai­sel­ta, kun oman yri­tyk­sen tu­le­vai­suus on vaa­ka­lau­dal­la täs­sä ja nyt.

Tyt­ti myös toi­voo, et­tä Suo­men hal­li­tus päät­täi­si säh­kön hin­taa kom­pen­soi­vis­ta tu­ki­toi­mis­ta yri­tyk­sil­le ja et­tä tu­ki­toi­met oli­si­vat ta­sa­puo­li­sia.

– Tämä säh­kök­rii­si on asia, jo­hon yrit­tä­jät it­se ei­vät voi mi­ten­kään vai­kut­taa. Vai­ke­an ti­lan­teen seu­rauk­set voi­vat ol­la ka­tast­ro­faa­li­set, ai­van ku­ten ai­ka­naan pank­kik­rii­siä seu­ran­neen 1990-lu­vun la­man ai­ka­na.

NEUfraussa Tytti Takanen ja Manu Hollmén ryhtyvät selvittelemään esimerkiksi sitä, voitaisiinko veden lämmittämiseen käyttää jotain muuta kuin sähköä. KUVA: MAARIT KAUTTO

Vii­me vii­kol­la Tyt­ti Ta­ka­nen sai vie­raak­seen Pro­Ag­ria Län­si-Suo­men bi­oe­ner­gi­an asi­an­tun­ti­jan Manu Hol­lmé­nin. Pro­Ag­ria Län­si-Suo­mi tar­jo­aa Ener­gi­aä­ly­käs maa­seu­tu -hank­keen kaut­ta mak­su­ton­ta neu­von­taa muun mu­as­sa yri­tys­ten ener­gi­a­rat­kai­sui­hin.

Hal­vak­si säh­kök­si ei Manu Hol­lmén­kaan lu­paa muut­tua, mut­ta hän aut­taa käy­mään läpi yri­tyk­sen tuo­tan­top­ro­ses­se­ja ja löy­tä­mään mah­dol­li­sia sääs­tö­koh­tei­ta.

– Yh­des­sä voim­me myös miet­tiä, min­kä­lai­sia pi­dem­män täh­täi­men rat­kai­su­ja yri­tyk­ses­sä voi­tai­siin teh­dä pa­nos­ta­mal­la pääs­töt­tö­miin ener­gi­a­rat­kai­sui­hin ja puh­taam­paan tek­no­lo­gi­aan. Ne ei­vät au­ta tä­hän akuut­tiin ti­lan­tee­seen, mut­ta ovat sat­saus tu­le­vai­suu­teen.

NEUf­raus­sa Tyt­ti Ta­ka­nen ja Manu Hol­lmén ryh­ty­vät sel­vit­te­le­mään esi­mer­kik­si sitä, voi­tai­siin­ko ve­den läm­mit­tä­mi­seen käyt­tää jo­tain muu­ta kuin säh­köä.

– Kau­pun­gin kau­ko­läm­pö­put­ki kul­kee tuos­ta muu­ta­man sa­dan met­rin pääs­tä Meri-Po­rin suun­taan. Tätä mah­dol­li­suut­ta pi­tää tut­kia tar­kem­min.

– Toi­nen, jota pi­tää sel­vi­tel­lä on, voi­tai­siin­ko tuo­tan­top­ro­ses­sis­sa syn­ty­vää huk­ka­läm­pöä hyö­dyn­tää, Manu Hol­lmén miet­tii.

”Wind­fall-vero käyt­töön”

Suo­men Yrit­tä­jien pää­e­ko­no­mis­ti Mika Kuis­ma­nen ko­ros­taa, et­tä hal­li­tuk­sen jo te­ke­mät toi­men­pi­teet ei­vät yri­tyk­siä juu­ri­kaan au­ta. Säh­kön ALV:n alen­nus ei yri­tys­ten ah­din­koa täy­si­mää­räi­ses­ti hel­po­ta joh­tu­en ALV-vä­hen­ny­soi­keu­des­ta. Säh­kö­las­ku­kom­pen­saa­ti­ot taas on suun­nat­tu vain ko­ti­ta­louk­sil­le.

– Suo­men Yrit­tä­jät kan­nat­taa säh­kön tuot­ta­jien yli­suu­rien voit­to­jen ve­rot­ta­mis­ta eli wind­fall-ve­roa. Jos hal­li­tus pää­tyy yri­tys­ten tu­ke­mi­seen, niin sen täy­tyy ta­pah­tua toi­mi­a­la­neut­raa­lis­ti ja kaik­ki yri­tys­koot huo­mi­oi­den.

Kuis­ma­sen mie­les­tä kaik­ki mah­dol­li­set pa­nok­set tu­lee nyt lait­taa säh­kön tuo­tan­non li­sää­mi­seen. On­gel­ma on tar­jon­nan vä­hyys, ei ky­syn­tä.

– Nyt ei ole ai­ka nir­soil­la sen suh­teen, mitä kat­ti­laan lai­te­taan. Esi­mer­kik­si tur­peen ja hak­keen roo­li on var­mis­tet­ta­va yli tal­ven, Kuis­ma­nen sa­noo.