"Aivoterveydestä täytyy alkaa puhua nyt” – Agora-salissa oltiin muistiasioiden äärellä
Muistisairauksien ennustetaan lisääntyvän tulevaisuudessa. Osassa tapauksia aivoterveellisillä elämäntavoilla voi ehkäistä tai viivästyttää sairauden alkamista.
Pauliina Vilpakka
Muistisairauksien ennustetaan lisääntyvän tulevaisuudessa, kun ihmiset elävät yhä vanhemmiksi. Parhaillaan vietetään valtakunnallista Aivoviikkoa, jolla muistutetaan aivoterveyden vaalimisen merkityksestä. Saman teeman parissa vietettiin viime torstaina Muistijälkiä-tapahtumaa Samkin Agora-salissa. Ensimmäistä kertaa järjestetyssä tapahtumassa oli mukana koko joukko satakuntalaisia yhdistyksiä, joiden toimintaa aihe koskettaa. Tapahtuma järjestettiin Porin Seudun muistiyhdistyksen ja EHEÄ-hankkeen voimin.
Porin Seudun muistiyhdistyksen puheenjohtaja Sini Pyykönen kertoo, miksi aivoterveys-aihetta haluttiin tuoda esiin.
– On ennustettu, että vuonna 2040 Suomessa olisi jo 250 000 muistisairasta, eli enemmän kuin ihmisiä Turun kokoisessa kaupungissa. Samaan aikaan ikäihmisten pitäisi pärjätä kotona yhä pidempään. Aivoterveydestä on alettava puhumaan nyt ja siihen pitää alkaa nyt panostaa, että pärjäisimme tulevaisuudessa.
Tapahtumassa esiteltiin aivoterveyttä edistäviä teknologisia ratkaisuja. Sorjo Mäkipää testasi Yetitablettia, jollaisia on käytössä jo runsaasti erilaisissa hoivaympäristöissä.
Pyykönen kertoo, että muistisairauksien ehkäisyssä hyvät, aivoterveelliset elämäntavat ovat avainasemassa. Lohdullista on, että tutkimusten mukaan terveellisillä elämäntavoilla jopa 40 prosenttia muistisairauksista voidaan ehkäistä, tai niiden puhkeamista voidaan viivästyttää. Pelkkä ahkera ristikoiden täyttäminen ei riitä, vaan kokonaisuuteen kuuluvat myös muun muassa riittävä lepo, oikea ravitsemus ja liikunta.
Hyvää aivoterveyttä rakennetaan koko elämän ajan. Nykyajan elämäntyyli ja arkea hallitsevat älylaitteet ovat aivoille erityisen kuormittavat. Vaikutukset näkyvät kaikenikäisissä.
– Olemme aina tavoitettavissa ja lomallakin tulee vilkaistua työsähköpostia. Koko ajan on kuormitus päällä ja aivot ovat jatkuvassa hälytystilassa, Pyykönen kuvailee digiajan huonoja puolia.
Sataedussa työskentelevä EHEÄ-hankkeen projektipäällikkö Krista Toivonen näkee työssään, kuinka kuormittuneita jo teini-ikäiset voivat olla.
– Yläasteikäisiltä ja toisen asteen opiskelijoilta odotetaan jo paljon asioita. Paineita luo sekin, että pitäisi olla siellä somessa ja täällä somessa. Se on sitä aivokuormaa, jota heillä on, joka aiheuttaa uupumusta ja ahdistuneisuutta.
Tapahtumakävijöitä Satakunnan hyvinvointialueen pisteellä.
Hän pohtii, että palautuminen on asia, jota olisi aiheellista opettaa jo koulussa.
– Aivotutkija Minna Huotilaisen sanoin: Palautuminen on tärkein työelämätaito!
Pyykönen täydentää, että nykyajan huolestuttava ilmiö on, että moni säästää juuri unesta.
– Nukkuessa aivot puhdistuvat kuona-aineista. Se on se ainoa tapa, miten se tapahtuu. Silti moni laittaa vielä myöhään vaikka työsähköposteja, vaikka aamulla olisi aikainen herätys.
Naiset pohtivat, että teknologian ja älylaitteiden kohtuukäytössä on syytä etsiä tasapainoa. Jos elämäntavat ovat muuten kunnossa, välillä voi olla hetken kännykälläkin. Projektipäällikkö Niina Holappa Prizztechistä jatkaa, että ruutuajan määrää pohtiessa kannattaa kiinnittää huomiota myös tekemänsä työn luonteeseen.
– Jos työssä viettää paljon aikaa ruudun äärellä, ehkä sitä kannattaa tehdä vähän vähemmän vapaa-ajalla.
Pyykönen ehdottaa, että omaa kännykkäaddiktiota voi helposti testata: Pystyykö jättämään puhelimen hetkeksi toiseen huoneeseen ja keskittymään johonkin muuhun, vai tekeekö koko ajan mieli vilkaista näyttöä.
Älylaitteet eivät ole aivoterveyden kannalta pelkästään huono asia. Nykyaikaisella teknologialla voidaan mahdollistaa myös paljon aivoterveyttä ylläpitäviä asioita, kuten uuden oppimista, sosiaalisuutta ja osallisuutta. Esimerkiksi liikuntarajoitteinen ikäihminen voi osallistua etänä toimintaan, jonne ei muutoin pääsisi, tai päästä kokemaan luontoelämyksen ruudun kautta. Muun muassa tällaisia ratkaisuja kehittää hyvinvointiteknologiaan keskittyvä EHEÄ -hanke, jossa ovat mukana Sataedu, Samk, Prizztech ja Tampereen Yliopisto. EHEÄ-hankkeen tavoitteena on luoda sotepalveluja täydentäviä digitaalisia ratkaisuja, joilla saadaan tuotua sotepalveluiden käyttäjien elämään myös kulttuuria, elämyksiä ja palautumista. Lisäksi hankkeen tavoitteena on tuoda alan ammattilaisille tietoa siitä, millaisia teknologisia työkaluja on olemassa. EHEÄ-hanke on Euroopan unionin osarahoittama.
Geeniperimä altistaa muistisairauksille, ja osa ihmisistä sairastuu terveellisistä elämäntavoista huolimatta. Pyykönen ajattelee, että sairastuttuakin voi olla vielä runsaasti hyviä vuosia edessä. Muistisairaan ja läheisten elämänlaatua voidaan parantaa monin keinoin.
– Haluan ainakin itse ajatella, että muistisairaalle voidaan tarjota hyviä vuosia niin kauan kuin hän elää. Tehdään hyvää arkea niillä voimavaroilla, mitä ihmisellä on.