Maa­rit Ant­ti­la

Vuo­si sit­ten liki tyh­jil­leen jää­neel­lä Har­ja­val­lan sai­raa­lan alu­eel­la ovat käyn­nis­sä kun­nos­tus- ja muu­tos­työt. Par­hail­laan sa­nee­ra­taan tut­ki­mus- ja toi­men­pi­de­ra­ken­nus­ta, jon­ka kor­jaus ete­nee kah­des­sa eri osas­sa. Toi­nen val­mis­tuu jo jou­luk­si, toi­nen en­si ke­vää­nä. Ra­ken­nuk­ses­sa toi­mii edel­leen psy­ki­at­ri­an po­lik­li­nik­ka.

Toi­nen par­hail­laan pe­rus­kor­jat­ta­va ra­ken­nus on pää­ra­ken­nuk­sen ta­ka­na si­jait­se­va, vuon­na 1929 val­mis­tu­nut as­kar­te­lu- ja te­ra­pi­a­ra­ken­nus. Se on sai­raa­lan pää­ra­ken­nuk­sen ta­voin suo­jel­tu.

Mo­lem­piin ra­ken­nuk­siin si­joi­te­taan hy­vin­voin­ti­a­lu­een toi­min­to­ja, ku­ten mie­len­ter­veys- ja päih­de­pal­ve­lu­jen kun­tou­tus­ti­lo­ja.

Sa­ta­kun­nan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­le siir­ty­nyt sai­raa­la­ra­ken­nus­komp­lek­si koos­tuu yh­dek­säs­täs­tois­ta ra­ken­nuk­ses­ta. Kaik­kia ei ole tar­koi­tus ot­taa käyt­töön.

– Esi­mer­kik­si vuon­na 1962 ra­ken­net­tu asuin­ta­lo pu­re­taan, hy­vin­voin­ti­a­lu­een ra­ken­nut­ta­ja­joh­ta­ja Jari Syys­tö ker­too.

Pe­rus­kor­jaus­ta sen si­jaan odot­taa vii­me vuo­si­sa­dan alus­sa ra­ken­net­tu pää­ra­ken­nus, jota on vuo­sien saa­tos­sa ko­ro­tet­tu kol­me ker­taa. Ny­kyi­sen klas­sis­ti­sen ul­ko­a­sun­sa se sai vuon­na 1928. Pii­rus­tuk­set teki ark­ki­teh­ti Axel Mör­ne. Ti­laa ra­ken­nuk­ses­sa on yli 4 000 ne­li­ö­tä.

– Ra­ken­nuk­seen on teh­ty kun­to­kar­toi­tus ja seu­raa­vak­si ha­e­taan li­sä­lai­naa en­si syk­sy­nä kaa­vail­tu­ja kor­jaus­töi­tä var­ten, Syys­tö ker­too.

Li­sä­mää­rä­ra­haa tar­vi­taan hy­vin­voin­ti­a­lu­een pro­jek­tin­joh­ta­ja Ka­le­vi Mä­ki­pään mu­kaan muun mu­as­sa sik­si, et­tä pää­ra­ken­nuk­ses­sa on en­na­koi­tua enem­män kor­jat­ta­vaa.

– Ker­ros­ten vä­li­poh­jan laa­toi­tuk­ses­sa on la­ho­a­vaa ma­te­ri­aa­lia, joka pi­tää pii­ka­ta pois.

Muu­toin yli sa­ta­vuo­ti­as ki­vi­ra­ken­nus on hä­nen mu­kaan­sa ryh­dik­kääs­sä kun­nos­sa.

Pää­ra­ken­nuk­seen on suun­ni­tel­tu muun mu­as­sa kun­tout­ta­vaa päi­vä­toi­min­taa ja ikä­kes­kus. Kor­jaus­töi­hin tar­vi­taan li­sä­ra­haa 10 mil­joo­naa. Alun pe­rin niil­le osoi­tet­tiin vii­si mil­joo­naa ku­lu­val­le ja en­si vuo­del­le. Pää­ra­ken­nuk­sen muu­tos­töi­den on Mä­ki­pään mu­kaan mää­rä val­mis­tua vuo­den 2026 lo­pus­sa, jos tar­vit­ta­va ra­hoi­tus saa­daan.

Sai­raa­la tyh­je­ni vii­me vuon­na, kun psy­ki­at­ri­an toi­min­not siir­ty­vät Sa­ta­sai­raa­lan S-ra­ken­nuk­seen. Sai­raa­la-alu­et­ta yri­tet­tiin tu­lok­set­ta myy­dä usei­den vuo­sien ajan.

Päärakennuksen muutostöiden on määrä valmistua vuoden 2026 lopussa, jos tarvittava rahoitus saadaan.

Maarit Anttila

IN­FO:
Har­ja­val­lan pii­ri­mie­li­sai­raa­la

– Pe­rus­tet­tiin vuon­na 1903.

– En­sim­mäi­nen kun­nal­li­nen mie­li­sai­raa­la. Sitä pi­det­tiin edel­lä­kä­vi­jä­nä psy­ki­at­ri­ses­sa hoi­dos­sa.

– Po­ti­lai­ta oli aluk­si 32, huip­pu­vuo­si oli 1970, jol­loin sai­raa­las­sa oli 600 po­ti­las­ta. Eni­ten hei­tä oli kui­ten­kin so­ta­vuo­si­na sai­raa­lan toi­mies­sa so­ta­sai­raa­la­na.

– Vuon­na 2023 toi­min­not siir­tyi­vät Sa­ta­sai­raa­laan S-ra­ken­nuk­seen Po­riin. Sa­ma­na vuon­na sai­raa­la täyt­ti 120 vuot­ta.

– Sa­ta­kun­nan Mu­seo te­kee par­hail­laan sai­raa­la-alu­een ra­ken­nu­sin­ven­toin­tia. Alu­et­ta pi­de­tään kult­tuu­ri­his­to­ri­al­li­ses­ti ja kau­pun­ki­ku­val­taan ar­vok­kaa­na ko­ko­nai­suu­te­na.

Sairaalan museo esittelee psykiatrisen sairaalan elämää 120 vuoden ajalta. Museota ylläpitää sairaalan perinneyhdistys Josefiina. Mauri Nordberg oli sairaalan johtava ylihoitaja.

Ai­ka­mat­ka psy­ki­at­ri­sen hoi­don his­to­ri­aan

Har­ja­val­lan sai­raa­lan pe­rin­neyh­dis­tys Jo­se­fii­na yl­lä­pi­tää pää­ra­ken­nuk­sen ta­ka­na si­jait­se­vas­sa lii­kun­ta- ja kou­lu­ra­ken­nuk­ses­sa sai­raa­la­mu­se­o­ta, joka on avoin­na vain ti­lauk­ses­ta. Oven­sa mu­seo ava­si 1980-lu­vun lo­pul­la. Sitä en­nen oli jo ke­rät­ty tal­teen käy­tös­tä pois­tet­tu­ja esi­nei­tä, joi­ta mu­se­on ko­ko­el­mis­sa on 900. Kom­pak­tin ko­koi­ses­sa mu­se­os­sa on esil­lä muun mu­as­sa van­ho­ja va­lo­ku­via, hoi­to­vä­li­nei­tä, po­ti­lai­den te­ke­miä puh­de­töi­tä sekä hei­dän ja hen­ki­lö­kun­nan vaa­te­tus­ta.

Sai­raa­lan en­ti­nen joh­ta­va yli­hoi­ta­ja Mau­ri Nord­berg esit­te­lee kau­nis­kuo­sis­ta, ti­kat­tua “re­pi­jän” mek­koa, joka pu­et­tiin nais­puo­li­sel­le po­ti­laal­le, kun hä­net eris­tet­tiin. Mek­koa käy­tet­tiin, jos po­ti­las raa­pi it­se­ään ja repi vaat­tei­taan. Po­ti­laan rau­hoit­ta­mi­seen käy­tet­tiin myös pak­ko­pai­taa ja si­to­mis­ta ja an­net­tiin pe­rä­ruis­kei­ta.

Sai­raa­laan han­kit­tiin lai­te säh­kös­hok­ki­hoi­to­ja var­ten 1940-lu­vul­la. Rau­hal­li­sem­pia hoi­to­ta­po­ja oli­vat kyl­py- ja kää­re­hoi­dot, joi­ta käy­tet­tiin 1900-lu­vun al­ku­puo­lel­la. Lää­ke­hoi­don ja hoi­to­käy­tän­tö­jen ke­hit­ty­es­sä pak­ko­toi­mien mää­rä vä­he­ni.

Har­ja­val­las­sa sai­raa­lal­la oli myös oma ham­mas­lää­kä­ri, sil­lä psy­ki­at­ri­na työs­ken­nel­lyt Ei­no Pii­pa­ri oli myös ham­mas­lää­kä­ri.

Po­ti­lai­ta kan­nus­tet­tiin osal­lis­tu­maan eri­lai­siin työ­teh­tä­viin sai­raa­lan alu­eel­la. Nord­berg ker­too, et­tä vie­lä 1970-lu­vul­la hei­tä pal­kit­tiin ak­tii­vi­suu­des­taan tu­pa­kal­la.