Heillä molemmilla on takana 50 vuoden työura saman yrityksen palveluksessa
Nykyisin on harvinaista, että työntekijä viihtyy 50 vuotta saman yrityksen palveluksessa. Valmetilla kaksi tällaista työntekijää juhli eläköitymistään.
Katri Mäenpää
Valmetilla Ulvilassa juhlittiin tammikuun alkupuolella harvinaista juhlaa, kun kaksi yrityksen työntekijää jäi eläkkeelle vuoden 2024 lopussa. Harvinaisen asiasta tekee se, että näillä molemmilla naisilla on takanaan 50 vuoden työura saman yrityksen palveluksessa. Minna Suomijärvi ja Taina Miekka ovat eläneet työelämää yhtä matkaa 15-vuotiaista saakka.
Elettiin kesää vuonna 1974, kun Minna Suomijärvi sai siskoltaan tietää, että Oy Rosenlew Ab:ssä kaivattaisiin sisälähettiä.
– Olin juuri käynyt kansalaiskoulun liikelinjan ja rippikoulun, kun Rosenlewillä töissä oleva siskoni kysyi, tulenko töihin. Vastasin heti, että tulen, hän kertoo.
Sisälähetti työskenteli tuolloin lähinnä kopiohuoneella. Hän jakoi piirustuksia ja postia konttoreihin sekä auttoi muutenkin kopiohuoneella eri tehtävissä.
– Tuohon aikaan eivät sihteerit liikkuneet ja johtajat istuivat omissa työhuoneissaan. Läheteillä oli pieni taulu, jossa pirahti, kun jollakin oli tarvetta sisälähetille. Jokaisella johtajalla oli taulussa oma numero, josta tiedettiin, kenen luokse pitää mennä. Vieläkin muistan, että tehtaan johtajan numero oli viisi, kun se pirahti, mentiin lujaa, Suomijärvi nauraa.
Vuoden 1974 lokakuussa soi Taina Miekan naapurissa puhelin. Miekan perheessä ei ollut omaa puhelinta, joten naapurin välityksellä kyseltiin, lähtisikö Taina töihin Rosenlewille ulkolähetiksi.
– Peruskoulun jälkeen 15-vuotiaana ajattelin, että lähden töihin kolmeksi kuukaudeksi ja mietin sen jälkeen, mitä haluan tehdä. Yhtäkkiä sitä onkin vierähtänyt 50 vuotta, hän naurahtaa.
Ulkolähetin tehtävänä oli muun muassa kuljettaa postia eri yksiköiden välillä ympäri kaupunkia.
– Silloin ulkolähetti kävi myös pankissa. Tänä päivänä ei varmasti enää olisi mahdollista kuljettaa yrityksen rahoja lähetin käsilaukussa.
50 vuotta on naisten mielestä kulunut nopeasti. Salaisuus tähän on ollut se, että molemmat ovat viihtyneet työssään erinomaisesti.
– Työ on aina ollut monipuolista ja siinä on päässyt kehittymään yrityksen mukana. Aamulla ei ole vielä osannut sanoa, mitä kaikkea päivä tuo tullessaan, Taina Miekka kertoo.
Noiden alkuaikojen jälkeen työura ja elämä ovat kuljettaneet naisia samaan suuntaan. 1990-luvulla molempien työpiste siirtyi Karjarantaan.
– Olemme molemmat olleet aina valmiita tekemään töitä ja yhteisöllisyys työporukan kesken jatkui työn ulkopuolella. Nykyisin työelämä on erilaista, Minna Suomijärvi sanoo.
Työuran muistelun lomassa Suomijärvi ja Miekka pohtivat sitä, mikä kaikki on muuttunut vuosien aikana. Tekniikan kehittymisen ohessa ihmisten välinen kanssakäyminen on muuttunut täysin.
– Kun aloitimme työt, naisilla oli pääkonttorilla hamepakko. Suunnittelijatkin pukeutuivat valkoiseen kauluspaitaan ja kravattiin. Johtajia teititeltiin, eikä tullut kuuloonkaan mennä johtajan huoneeseen ilman lupaa, Miekka muistelee.
Nykyisin työelämä on vapaampaa, mutta ihmisten välinen kanssakäyminen on vähentynyt.
– Aikaisemmin oli tavallista osallistua työkavereiden häihin, syntymäpäiville ja lasten ristiäisiin. Nyt ollaan tekemisissä lähinnä sähköisesti ruudun välityksellä ja työn ulkopuolella jokaisella on oma elämä, Suomijärvi lisää.
Molempien eläkepäivät ovat juuri alkaneet ja molemmat aikovat nauttia lisääntyneestä vapaa-ajasta. Taina Miekka aikoo käydä uimahallissa päivittäin ja lisäksi aika kuluu hevosten kanssa. Minna Suomijärven harrastuksiin kuuluvat kulttuuri, liikunta ja matkustelu, joihin eläkkeellä jää enemmän aikaa.
– En ole yhtään sellaista tyyppiä, että jäisin lepäämään laakereillani. Aika kuluu varmasti, Minna sanoo.
Taina Miekka antaa vielä yhden neuvon nuoremmille.
– Elämässä pitää olla muutakin kuin työ. Muistakaa harrastaa ja nauttia elämästä myös työn ulkopuolella.
