San­na Jääs­ke­läi­nen

Po­rin Pro­me­na­di­kes­kuk­ses­sa sai vii­me vii­kon kes­ki­viik­ko­na maa­il­man en­si-il­tan­sa Le­vo­ton Tuh­ki­mo -elo­ku­va. Se ker­too muu­sik­ko Pert­ti Neu­man­nin elä­mäs­tä: mil­tä poh­jal­ta syn­tyi hä­nen luot­saa­man­sa Din­go-yh­tye 1980-lu­vul­la, mi­ten hä­nen taus­tan­sa vai­kut­ti Din­gon nou­suun ja tu­hoon ja mil­lais­ta elä­mä oli sen jäl­keen, kun bän­di ha­jo­si. Myös su­ku­pol­vien koh­taa­mi­nen ja Pori ovat vah­vas­ti mu­ka­na elo­ku­vas­sa.

Elo­ku­van oh­jaa­ja Mari Ran­ta­si­la luon­neh­tii elo­ku­vaa suu­rek­si ta­pauk­sek­si Po­ril­le ja myös hä­nel­le it­sel­leen. Kau­pun­ki nä­kyy ja kuu­luu elo­ku­vas­sa mo­nin ta­voin, mu­siik­ki­na, mur­tee­na ja tut­tui­na paik­koi­na 1980-lu­vun asuun la­vas­tet­tui­na.

Ran­ta­si­lal­le elo­ku­van te­ke­mi­nen oli sa­mal­la su­kel­lus omaan nuo­ruu­teen. Hän kir­joit­ti yli­op­pi­laak­si vuon­na 1981 ja muut­ti sen jäl­keen pois Po­ris­ta, mut­ta oli kau­pun­gis­sa vie­lä elo­ku­van ta­pah­tu­mien al­ku­ai­koi­na ja tie­ten­kin seu­ra­si oman kau­pun­gin yh­ty­een uraa. Din­go jul­kai­si esi­koi­sal­bu­min­sa vuon­na 1984.

Ran­ta­si­la muis­te­lee 1980-lu­vun alun nuo­ri­so­kult­tuu­ria läm­möl­lä.

– Po­rin kau­pun­ki suh­tau­tui to­del­la myön­tei­ses­ti nuo­ri­so­kult­tuu­ria koh­taan, mikä mah­dol­lis­ti pal­jon. Olin esi­mer­kik­si mu­ka­na val­taa­mas­sa ta­loa Val­ta­ka­dul­la ja kun se osoit­tau­tui hy­vin huo­no­kun­toi­sek­si, kau­pun­ki an­toi nuo­rien käyt­töön An­nik­sen, hän ker­too.

Po­rin nuo­ret tie­si­vät ja tun­si­vat toi­sen­sa. Elo­ku­vas­sa on koh­taus Roc­kin SM-ki­sois­ta, jois­sa esiin­tyi Neu­man­nin ai­em­pi ko­koon­pa­no SIR 59 – myös Ran­ta­si­la oli oi­ke­as­sa elä­mäs­sä pai­kal­la.

– Hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti tun­sin Din­gon jä­se­nis­tä nyt jo edes­men­neen Pepe Laak­so­sen, sil­lä hä­nen vel­jen­sä Jip­po oli luo­kal­la­ni ja hen­ga­sim­me pal­jon kol­mes­taan.

Myös elo­ku­van kä­si­kir­joit­ta­ja Han­na Lei­von­nie­mi on läh­töi­sin Po­ris­ta. Hän on Ran­ta­si­laa nuo­rem­pi ja oli osa sitä tyt­tö­jouk­koa, joka viet­ti ai­kaa Neu­man­nin ko­ti­ta­lon rap­pu­käy­tä­väs­sä toi­vo­en nä­ke­vän­sä pil­kah­duk­sen ido­lis­taan. Kak­si­kon kä­sis­sä syn­tyi ta­ri­na, jos­ta voi hen­git­tää ka­sa­ri-Po­rin tun­nel­maa.

– Nuo­ruu­den Po­riin liit­tyy niin iso­ja tun­tei­ta, et­tä us­kon nii­den siir­ty­neen elo­ku­vaan elä­män tun­tu­na sekä hen­ki­ses­ti et­tä fyy­si­ses­ti, Ran­ta­si­la sa­noo.

Hän luon­neh­tii Le­vo­ton Tuh­ki­mo -elo­ku­vaa draa­ma-elä­män­ker­rak­si, jos­sa on pal­jon mu­siik­kia.

– Elo­ku­vas­sa on to­si­ta­pah­tu­mien li­säk­si jo­tain kek­sit­tyä ja osa to­sie­lä­män hen­ki­löis­tä on jä­tet­ty pois. Ha­lu­sim­me kes­kit­tyä hen­ki­löi­hin, jot­ka vie­vät ta­ri­nan pää­tee­mo­ja eteen­päin. Elo­ku­va ei ole mu­si­kaa­li, vaik­ka sii­nä soi pal­jon mu­siik­ki. Li­säk­si käy­tim­me pal­jon ja vil­lis­ti ar­kis­to­ma­te­ri­aa­lia, Ran­ta­si­la luon­neh­tii.

Elo­ku­va sai al­kun­sa tuo­tan­to­yh­ti­ön ide­as­ta. Ran­ta­si­la pyy­det­tiin mu­kaan vuon­na 2022, jol­loin Lei­von­nie­mel­lä oli jo kä­si­kir­joi­tuk­ses­ta ver­sio – Ran­ta­si­lan ilok­si hy­väl­lä Po­rin mur­teel­la kir­joi­tet­tu. Kak­sik­ko jat­koi yh­des­sä kä­si­kir­joi­tuk­sen muok­kaa­mis­ta, ra­hoi­tus saa­tiin ja al­koi pit­kä har­joi­tus­jak­so.

Oh­jaa­ja sa­noo ole­van­sa to­del­la yl­peä tai­teel­li­ses­ta ryh­mäs­tä, joka elo­ku­vaa oli te­ke­mäs­sä. Eri­tyis­kii­tok­set saa­vat nuo­ret näyt­te­li­jät, jot­ka har­joit­te­li­vat roo­lin­sa pe­rin­poh­jai­ses­ti. Kat­so­ja tun­nis­taa heis­tä Din­gon jä­sen­ten tu­tut il­meet ja eleet. Nuor­ta Neu­man­nia esit­tää Saku Tait­to­nen.

Nuorta Pertti Neumannia esittää elokuvassa Saku Taittonen.

Elo­ku­van en­si-il­ta ylei­söl­le on jou­lu­päi­vä­nä. Ran­ta­si­la toi­voo, et­tä van­hem­mat ja nuo­ret läh­ti­si­vät yh­des­sä elo­ku­viin, sil­lä Le­vo­ton Tuh­ki­mo tar­jo­aa pait­si viih­det­tä, myös kes­kus­te­lun ai­het­ta vaik­ka­pa sii­tä, mi­ten kas­va­tus ja per­heen­jä­se­nien vä­li­nen dy­na­miik­ka ovat muut­tu­neet 40 vuo­des­sa. On­han yk­si elo­ku­van kan­ta­vis­ta tee­mois­ta isän suh­de poi­kaan­sa.

– Us­kon, et­tä elo­ku­va toi­mii per­he­lef­fa­na. Su­ku­pol­vien ero­jen li­säk­si se näyt­tää, mi­ten hyvä mu­siik­ki kes­tää ai­kaa! On myös her­kul­lis­ta muis­tel­la vaik­ka­pa sitä, mi­ten tär­keä tv-oh­jel­ma Le­vy­raa­ti oli, kaik­ki kat­soi­vat sitä. Sen kal­tai­nen yh­tei­söl­li­syys, koko per­heen yh­tei­nen te­ke­mi­nen, voi­si teh­dä hy­vää myös tänä päi­vä­nä.

Oh­jaa­ja, näyt­te­li­jä, muu­sik­ko Mari Ran­ta­si­la on myös Po­rin kult­tuu­ri­lä­het­ti­läs ja pi­tää ai­na kau­pun­gin lip­pua kor­ke­al­la. Hän toi­voo, et­tä myön­tei­syys nuo­ri­so­kult­tuu­ria koh­taan säi­lyi­si kau­pun­gis­sa, sil­lä se voi poi­kia niin pal­jon.

Seu­raa­vis­ta elo­ku­vap­ro­jek­teis­taan Ran­ta­si­la ei vie­lä ker­ro, sil­lä hän odot­taa pää­tök­siä nii­den to­teu­tu­mi­ses­ta. Hä­net näh­dään näyt­te­li­jä­nä rau­ma­lais­läh­töi­sen Lau­ri-Mat­ti Parp­pein elo­ku­vas­sa Jos­sain on valo joka ei sam­mu sekä Sun­nun­tai­lou­nas-sar­jan vii­den­nel­lä kau­del­la, joka tu­lee ulos en­si vuo­den lo­pul­la. Li­säk­si Ran­ta­si­la opet­taa Aal­to-yli­o­pis­tos­sa ja Hel­sin­gin Te­at­te­ri­a­ka­te­mi­as­sa ja lau­laa Las­ten lau­la­vat tie­de­ky­sy­myk­set -kon­sert­ti­kier­tu­eel­la.