Suomalaista villalankaa puikoille: Nakkilaan avattiin uusi värikäs putiikki, jonka arvot sopivat kauppiaan ajatusmaailmaan
Langankierto nimisessä liikkeessä valtaosa tuotteista tulee kotimaisilta kehräämöiltä ja on valmistettu Suomessa kasvatettujen lampaiden villasta.
Pauliina Vilpakka
”Ihanaa että Nakkilaankin välillä avataan jotain” ”Hienoa, että tänne saatiin erikoisliike”. Muun muassa tällaisia palautteita sai Langankierto -liikkeen yrittäjä Mirja-Liisa Kivekäs lankakauppansa avajaisissa.
Kivekäs tiedostaa, että kotipaikkakunnan keskustasta löytyy paljon tyhjenneitä liiketiloja. Lankakaupan ensimmäiset päivät ovat kuitenkin sujuneet hyvin, ja liikkeessä on vieraillut asiakkaita ympäri maakuntaa, Porista ja Raumaltakin.
Nakkilassa on paljon käsityöharrastajia, muun muassa ammattilaiset ja harrastajat yhteen kokoava yhdistys KäsityöMerta, jossa Kivekäskin on ollut monet vuodet aktiivijäsenenä sekä aikaisemmin myös yhdistyksen hallituksessa. Kivekäs toteaa, että neulominen innostaa niin nuoria kuin vanhempiakin käsityöihmisiä, eikä vähiten viilenevään vuodenaikaan. Koronavuodet laukaisivat käsityöbuumin, jonka vaikutukset näkyvät edelleen.
Kotimaisesta hahtuvalangasta syntyi lämmin ja paksu villapaita.
Langankierto -liikkeessä myydään villalankoja, joiden valitseminen on myös ilmastoteko. Valtaosa tuotteista tulee kotimaisilta kehräämöiltä ja on valmistettu Suomessa kasvatettujen lampaiden villasta. Kivekäs toivoo, että tulevaisuudessa myyntiin saataisiin myös Satakunnassa kehrättyä lankaa.
Esimerkiksi villapaitoihin hyvin sopiva mikkeliläisen Pirtin kehräämön hahtuvalanka on sataprosenttista suomalaista lampaanvillaa. Paimiolaisen Vuonuen kehräämön sukkalanka puolestaan sisältää seitsemänkymmentäprosenttisesti suomalaista lampaanvillaa ja kolmekymmentäprosenttisesti biohajoavaa polyamidia. Polyamidia tarvitaan sukkalangassa tekemään siitä kestävää. Valikoimassa on myös kierrätysvillalankaa, jossa on hyödynnetty tekstiilijätettä.
Kotimaisten kehräämöjen langat sopivat monenlaisten neuletöiden tekemiseen. Niistä tehdään paitoja, sukkia, huiveja, pipoja, vauvanpeittoja ja niin edelleen. Kauppiaalla itsellään on työn alla villapaita hahtuvalangasta. Siitä tulee niin lämmin, ettei talvella tarvitse välttämättä käyttää edes takkia sen päällä.
Kutominen on ollut nuoresta pitäen Mirja-Liisa Kivekkäälle tärkeä osa elämää.
Kotimaisuus on Kivekkäälle ja myös monelle asiakkaalle arvokysymys. Hän toteaa, sen olevan aina ilmastokuorma, kun tavaraa tuodaan ulkomailta. Esimerkiksi monet markettilangat on valmistettu Turkissa. Ja kuitenkin lankaa pystytään tuottamaan myös Suomessa.
– Teen sen mitä voin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vaikka Suomi onkin yksi ilmastoystävällisimistä maista, Kivekäs sanoo.
Aivan kaikkea ei kuitenkaan kotimaasta saa, kuten esimerkiksi vauvan vaatteissa paljon käytettyä merinovillaa, sillä merinolampaita ei kasvateta Suomessa. Langankierto-liikkeessä myydään italialaista merinovillaa.
Käsityöt ja kutominen, kuten Kivekäs haluaa vielä sanoa neulomisen sijaan, ovat olleet lapsuudesta asti osa hänen elämäänsä. Äiti opetti hänet aikoinaan kutomaan, ja jo viisivuotiaana hän kutoi sujuvasti lapasia.
Ammatiltaan Kivekäs on lähihoitaja. Viimeksi hän työskenteli Porissa terveysasemalla. Viime vuosina hän alkoi kuitenkin kokemaan, ettei enää kyennyt tekemään työtään ammattietiikkansa vaatimalla tavalla.
– Piti toimia kuin kone: tehdä paljon, eikä aika riittänyt. Hoitajaa tai lääkäriä tarvitsevia asiakkaita ohjattiin yhä enemmän etätapaamisiin. Alkoi tuntua siltä, ettei potilas ollut enää tärkeintä. Olen alalle mennyt aikoinaan nimenomaan potilaita varten. Lopulta sanoin, etten enää pysty tähän, Kivekäs kertoo.
Langankierto-liikkeeseen voi myös poiketa ihan vaan katselemaan mallikirjoja ja saamaan "väriterapiaa."
Hän painottaa, ettei hänellä ollut mitään esimiehiä tai työyhteisöä vastaan. Kivekäs kokee koko terveydenhoitoalan kehityksen lähteneen huonoon suuntaan soteuudistuksen jälkeen.
Jo aikaisemmin hän oli haaveillut työskentelystä lankakaupassa. Kun päivätyössä tuli seinä vastaan, hän alkoi ajatella, että miksei voisi itsekin perustaa omaa liikettä. Ja nimenomaan sellaista, jossa ei myydä tusinatavaraa, vaan jossa liiketoiminnan arvot sopivat omaan ajatusmaailmaan.
– Päätin että kokeillaan, meni syteen tai saveen.
Langankierto-liikkeessä on pöytä ja tuolit, vanha kirjahylly sekä paljon mallikirjoja. Kauppias toivoo, että ihmiset piipahtaisivat liikkeeseen ajan kanssa myös istuskelemaan ja katselemaan malleja.
– Ja saamaan samalla väriterapiaa, Kivekäs lisää.