Pau­lii­na Vil­pak­ka

Kou­lu­jen vuo­tui­set ros­kien sii­vous­tal­koot lä­hes­ty­vät. Jä­te­huol­to­yh­tiö Ke­rää­mö on jäl­leen haas­ta­nut toi­min­ta-alu­een­sa 1.-9. luok­ka­lai­set mu­kaan ke­rää­mään lu­men al­ta pal­jas­tu­via ros­kia. Ke­rää­mö tar­jo­aa tal­koi­siin sii­vous­vä­li­neet, eli ku­mi­hans­kat, ros­ka­pus­sit ja jä­te­sä­kit. Tänä vuon­na va­rus­tei­siin kuu­luu myös pie­nem­piä ros­ka­pus­se­ja, jot­ka so­pi­vat pa­rem­min pien­ten kou­lu­lais­ten kä­teen.

Ke­rää­mön toi­min­ta-alu­eel­la Po­ris­sa, Ul­vi­las­sa, Ko­ke­mä­el­lä, Har­ja­val­las­sa, Nak­ki­las­sa, Po­mar­kus­sa, Sii­kai­sis­sa ja Me­ri­kar­vi­al­la kou­lut ovat pe­rin­tei­ses­ti ol­leet in­nok­kai­ta osal­lis­tu­maan sii­vous­tal­koi­siin, joi­ta on jär­jes­tet­ty jo yli kym­me­nen vuo­den ajan. Vii­me vuon­na jopa noin 6900 kou­lu­lais­ta 27:stä eri kou­lus­ta oli poi­mi­mas­sa ros­kia lä­hiym­pä­ris­tös­tään. Tänä vuon­na täh­dä­tään vä­hin­tään sa­maan tu­lok­seen.

– Tämä on iso vuo­sit­tai­nen ta­pah­tu­ma, jo­hon ha­lu­taan in­nol­la osal­lis­tua, ja olen sii­hen tosi tyy­ty­väi­nen, sa­noo sii­vous­tal­koi­ta koor­di­noi­va Ke­rää­mön kier­to­ta­lous­suun­nit­te­li­ja Mai­ja Nuo­tio.

Nuo­tio us­koo, et­tä lap­sil­la on ny­ky­ään hie­nos­ti ym­pä­ris­tö­o­saa­mis­ta, ja tie­toa sii­tä, et­tei ros­kan paik­ka ole maas­sa. Hän poh­tii, et­tä ai­kui­sil­la sen si­jaan oli­si va­raa kiin­nit­tää asi­aan enem­män­kin huo­mi­o­ta. Kou­lu­lais­ten ym­pä­ris­tö­tie­toi­suu­den toi­vo­taan kan­tau­tu­van myös ko­tei­hin.

– Kou­lu­lai­set ym­mär­tä­vät kyl­lä. Heil­tä voi eh­kä va­hin­gos­sa ti­pah­taa ros­ka maa­han, mut­ta har­vem­min ta­hal­laan, Nuo­tio sa­noo.

Ai­kui­set ovat­kin sit­ten eri asia, jos­ta ker­too se­kin, et­tä maa­il­man ylei­sin ros­ka on tu­pa­kan­tump­pi. Tump­pi­ros­ka­on­gel­maan yri­te­tään puut­tua jopa EU-ta­sol­la. Nuo­tio toi­voo, et­tä tu­pa­koit­si­jat poh­ti­si­vat etu­kä­teen tump­pien hä­vit­tä­mi­sen fik­sus­ti ja oi­ke­aan osoit­tee­seen.

– Usein se vain pol­te­taan ja ni­pa­taan vie­mä­riin. Moni ajat­te­lee, et­tä sitä kaut­ta se pää­tyi­si jon­ne­kin puh­dis­tus­lai­tok­sel­le, mut­ta näin ei to­del­li­suu­des­sa ta­pah­du. Vie­mä­ris­tä tum­pit kul­keu­tu­vat Ko­ke­mä­en­jo­keen ja sitä kaut­ta mui­hin ve­sis­töi­hin.

Tu­pa­kan­tump­pi ei maa­du, vaan ha­jo­aa ja jää luon­toon. Tu­pa­kan­tum­pit ovat muo­vik­si luo­ki­tel­tua ma­te­ri­aa­lia, ja ne si­säl­tä­vät myös myrk­ky­jä. Tu­pa­kan­tum­pil­le oi­kea osoi­te on tuh­ka­kup­pi ja se­ka­jä­te­as­tia.

– Se­ka­jä­te me­nee ener­gi­an­polt­toon, jos­sa ros­kat pa­la­vat hal­li­tus­ti. Näin saa­daan läm­pö­e­ner­gia tal­teen.

Luon­non kan­nal­ta on­gel­mal­li­sia ovat myös muo­vi­ros­kat, ku­ten muo­vi­pus­sit. Ne­kään ei­vät maa­du, vaan ha­jo­a­vat pie­nen­pie­nek­si mik­ro­muo­vik­si, jota pää­tyy lo­pul­ta eläin­ten ja ih­mis­ten eli­mis­töön.

– Muo­vi on käy­tän­nös­sä ikui­suus­ros­ka, Nuo­tio li­sää.