Tei­ja Nuur­ma, #MAT­KAAN-hank­keen pro­jek­ti­pääl­lik­kö

Keik­ka­työ tar­koit­taa ti­la­päis­tä tai ly­hy­tai­kais­ta työs­ken­te­lyä. Var­sin­kin nuo­ret työn­ha­ki­jat työl­lis­ty­vät usein osa- ja mää­rä­ai­kai­ses­ti alal­le. Free­lan­ce­rei­ta löy­tyy mat­kai­lu-, ma­joi­tus- ja ra­vit­se­mi­sa­lal­ta yleen­sä lä­hin­nä ta­pah­tu­mien jär­jes­tä­mi­ses­sä. Free­lan­ce­ril­la vii­ta­taan hen­ki­löön, joka työl­lis­tää it­sen­sä usei­den eri työn- tai toi­mek­si­an­ta­jien kaut­ta. Toi­mek­si­an­noil­le tyy­pil­lis­tä on nii­den ly­hyys sekä use­an toi­mek­si­an­non pääl­lek­käi­syys. Free­lan­ce­ri­na voi toi­mia joko yrit­tä­jä tai pal­kan­saa­ja.

Sa­tun­nais­työ­tä työt­tö­mä­nä

Sa­tun­nais­työn te­ke­mi­nen myös työt­tö­mä­nä on­nis­tuu, sil­lä täl­lä het­kel­lä 300 eu­roa saa tie­na­ta brut­to­na kuu­kau­des­sa (il­man ve­ro­jen vä­hen­nys­tä). Suo­ja­o­san ylit­tä­vä tulo vä­hen­tää työt­tö­myy­se­tuut­ta 50 sent­tiä per an­sait­tu eu­ro. Hal­li­tus on esit­tä­nyt suo­ja­o­san pois­ta­mis­ta 1.4.2024 al­ka­vis­ta ha­ku­jak­sois­ta eteen­päin. Osa-ai­kai­sen työn te­ke­mi­nen oli­si kui­ten­kin jat­kos­sa kan­nat­ta­vaa muu­tok­ses­ta huo­li­mat­ta. Opin­to­tu­kea ja asu­mis­tu­kea saa­van tu­lo­ra­jat voi tar­kis­taa Ke­lan si­vuil­ta, sil­lä opis­ke­li­jan pi­tää it­se huo­leh­tia, mo­nel­ta­ko kuu­kau­del­ta voi nos­taa opin­to­tu­kea. Kela huo­mi­oi opis­ke­li­jan ve­ro­na­lai­set brut­to­tu­lot ja ul­ko­mail­ta saa­dut tu­lot.

Va­lin­nan­va­paut­ta keik­ka­töis­sä

Hy­vät puo­let keik­ka­töi­den te­ke­mi­ses­sä liit­ty­vät suu­rek­si osak­si va­lin­nan­va­pau­teen. Työn­te­ki­jä saa päät­tää mil­loin ja min­ne me­nee töi­hin ja pal­jon­ko töi­tä te­kee. Hän saa val­ta­vas­ti uu­sia tai­to­ja ja toi­min­ta­ta­po­ja käyt­töön­sä työs­ken­nel­les­sään eri­lai­sis­sa teh­tä­vis­sä ja pai­kois­sa. Toi­saal­ta usein työ­tar­jouk­set voi­vat tul­la oman ar­kie­lä­män kan­nal­ta huo­noi­hin ai­koi­hin ja työn­te­ki­jä voi ko­kea, et­tei us­kal­la kiel­täy­tyä, jot­tei tule seu­raa­vil­la ker­roil­la si­vuu­te­tuk­si tar­jouk­sis­ta. Työ­ta­poi­hin ja paik­kaan pe­reh­dyt­tä­mi­nen voi jää­dä hei­kok­si, jos työ­pis­te vaih­tuu joka ker­ral­la, ja yk­si isois­ta hait­ta­puo­lis­ta keik­ka­työ­läi­sen ar­jes­sa on asi­ak­kai­den ole­tuk­set. Heil­lä on tie­tys­ti oi­keus olet­taa, et­tä jo­kai­nen työn­te­ki­jä tie­tää ja osaa kaik­ki ky­sei­sen pai­kan tie­dot ja toi­min­nat. Täs­sä koh­taa pe­las­taa työn­te­ki­jän oma-aloit­tei­suus ja pal­ve­lu­alt­tius, mitä muu­ten­kin alal­la tar­vi­taan. Us­kal­la ky­syä ja ot­taa sel­vää, sil­lä oma oi­kea asen­noi­tu­mi­nen on pa­ras työ­ka­lu pääs­tä pit­käl­le työ­e­lä­mäs­sä.

Ko­ro­na­vuo­sien vai­ku­tus nä­kyy edel­leen

Ko­ro­na­pan­de­mi­an pii­na­vuo­det 2020 ja 2021 rek­ry­toi­mi­sen osal­ta ovat ta­ka­na­päin ja sel­väs­ti työ­paik­ko­ja au­ke­aa enem­män. Ko­ro­na­vuo­sien vai­ku­tuk­set nä­ky­vät kui­ten­kin esi­mer­kik­si si­ten, et­tä MaRa-alan eri­koi­so­saa­jia ja am­mat­ti­lai­sia on vai­kea löy­tää. Hy­vin suu­ri osa alan pit­kä­ai­kai­sis­ta työn­te­ki­jöis­tä vaih­toi ko­ro­nan ai­ka­na muil­le aloil­le py­sy­väs­ti, har­va pa­laa ta­kai­sin, sil­loin­kin CV:ssä on muu­ta­man vuo­den ajan mui­den alo­jen töi­tä ha­vait­ta­vis­sa. MaRa-alal­la on työ­voi­ma­pu­la var­sin­kin tie­tyn­lai­siin teh­tä­viin. Avus­ta­vaan työ­hön saa­daan hel­pom­min työl­lis­tet­tyä osa-ai­kai­sia työn­te­ki­jöi­tä, ja ta­pah­tu­ma­työ kiin­nos­taa nuo­ria, mut­ta alan ko­ke­nei­ta am­mat­ti­lai­sia on vai­kea saa­da keik­ka­luon­tei­siin töi­hin enää mu­kaan, ja heis­tä moni et­siy­tyi mui­hin am­mat­tei­hin alaa run­nel­leen ko­ro­nak­rii­sin ai­ka­na.

On kui­ten­kin nii­tä­kin, jot­ka pa­laa­vat alal­le, sil­lä usein kol­le­gat ovat heil­le kuin per­het­tä. Hyvä työ­yh­tei­sö pi­tää myös mo­nen tois­ta alaa har­kit­se­van kiin­ni omas­sa työ­pai­kas­saan. Ha­ki­joi­ta ta­pah­tu­miin löy­tyy, ja ole­mas­sa on myös niin sa­not­tu­ja poo­le­ja, jois­sa mu­ka­na ole­vat kier­tä­vät pit­kin Suo­mea eri ta­pah­tu­mis­sa. Näis­sä poo­leis­sa riit­tää myös am­mat­ti­lai­sia, ke­sä­fes­ta­rit ovat mo­nel­le elä­män­ta­pa. Po­ten­ti­aa­li­set työn­ha­ki­jat voi­vat kart­taa ta­pah­tu­ma-alaa ja keik­ka­töi­tä sen ta­kia, et­tä ei us­ko­ta sen luo­van heil­le pi­dem­pi­ai­kais­ta uraa tai mää­rä­ai­kai­suut­ta enem­pää.

Ver­kos­toi­tu­neet työ­nan­ta­jat

Hy­vin työn­sä teh­nyt työn­te­ki­jä jää kui­ten­kin ai­na työ­nan­ta­jan mie­leen, ja mah­dol­li­suu­det työl­lis­tyä py­sy­väs­ti kas­vaa, kun työn­te­ki­jä saa am­mat­ti­lai­sen mai­neen. Alan yri­tyk­set kuu­lu­vat yrit­tä­jien ja mat­kai­lu­a­lan toi­mi­joi­den mu­ka­na eri­lai­siin ver­kos­toi­hin, ja pi­tä­vät toi­siin­sa yh­teyt­tä ja ja­ka­vat ko­ke­muk­si­aan. Mo­ni­puo­li­suus on avain­sa­na hou­ku­tel­les­sa työn­te­ki­jöi­tä keik­ka­työn maa­il­maan. Jos läh­tee kier­tä­mään ta­pah­tu­mien pe­räs­sä ym­pä­ri maa­ta, ko­ke­muk­set ovat var­mas­ti hie­not, vaik­ka työ­put­ki oli­si vaa­ti­va­kin.

Sa­ta­kun­nas­sa on pal­jon ta­pah­tu­mia, var­sin­kin ke­säi­sin

Suu­rin osa ta­pah­tu­mis­ta kes­kit­tyy maa­kun­nan pää­kau­pun­kiin Po­riin, sil­lä maa­kun­nas­sa on vie­lä jouk­ko­lii­ken­teen saa­vu­tet­ta­vuu­den on­gel­mia ja ma­joi­tus­ka­pa­si­teet­ti haas­teel­li­nen isoi­hin ta­pah­tu­miin. Ta­pah­tu­mak­lus­te­rin ke­hit­tä­mis­työ­tä teh­dään eri toi­mi­joi­den pa­ris­sa, ta­voit­tee­na on työl­lis­tää, jär­jes­tää kou­lu­tus­ta ja kas­vat­taa alan lii­ke­vaih­toa. Ta­pah­tu­mat työl­lis­tä­vät MaRa-alal­ta run­saas­ti myös vä­lil­li­ses­ti alu­een yri­tyk­siä tuo­mal­la ar­tis­te­ja, inf­lu­ens­se­rei­tä, sekä tie­tys­ti tu­ris­te­ja sekä ko­ti­maas­ta et­tä ul­ko­mail­ta. Mo­net ta­pah­tu­mien jär­jes­tä­jä­ta­hois­ta ovat val­ta­kun­nal­li­ses­ti iso­ja yri­tyk­siä, jot­ka tuo­vat omat ta­pah­tu­ma­työn­te­ki­jän­sä tul­les­saan, mut­ta vuok­ra­työ­fir­moil­la on pal­jon tar­jol­la ta­pah­tu­miin liit­ty­viä työ­teh­tä­viä. Nii­hin kan­nat­taa tart­tua kar­tut­taak­seen ko­ke­mus­ta mo­nis­ta eri työ­teh­tä­vis­tä, ja en­nen kaik­kea elä­mys­ten ta­kia.

Työn­te­ki­jäl­tä odo­te­taan jous­ta­vuut­ta ja yh­teis­työ­tai­to­ja

So­peu­tu­mis­ky­ky eri­lai­siin työ­päi­viin on tär­ke­ää, ku­ten kyky jous­taa työ­a­jois­sa ja teh­tä­vis­sä. Yh­teis­työ­ky­vyn tai pai­neen­sie­to­ky­vyn puut­teel­li­suus nä­kyy hy­vin pian tii­min toi­min­nas­sa ja ai­heut­taa konf­lik­te­ja. Yh­teis­työ­tai­toi­hin kuu­luu kyky eläy­tyä toi­sen ase­maan, avun tar­jo­a­mi­nen ja sen pyy­tä­mi­nen, työ­kol­le­goi­hin suun­nat­tu luot­ta­mus ja ar­vos­tus sekä sään­tö­jen nou­dat­ta­mi­nen. So­si­aa­li­set tai­dot ko­ros­tu­vat jo­kai­ses­sa pal­ve­lu­am­ma­tis­sa, ja työn­te­ki­jä, joka osaa kuun­nel­la, kes­kus­tel­la, ol­la koh­te­li­as ja kä­si­tel­lä su­ju­vas­ti niin po­si­tii­vi­sen kuin ne­ga­tii­vi­sen pa­laut­teen, kun­ni­oit­taa sekä työ­yh­tei­söä et­tä asi­ak­kai­ta. Asen­noi­tu­mi­nen teh­tä­vään työn­ku­vaan vaih­te­lee nuor­ten kes­kuu­des­sa. Moni ei eh­kä näe it­se­ään py­sy­väs­ti alal­la, tai ko­kee te­ke­vän­sä työ­tä vain pal­kan ta­kia. Asia on var­mas­ti mo­nel­la alal­la sa­man­kal­tai­nen vuo­si­kym­me­nis­tä toi­seen. Sa­moin työn­ha­ku­tai­dot vaih­te­le­vat laa­jal­la skaa­lal­la. Toki nuo­ret ovat saa­neet ajan­ta­sai­sen oh­jeis­tuk­sen työn­ha­kuun ja ura­suun­nit­te­luun, ja ovat di­gi­taa­li­ses­ti tai­ta­via, mut­ta ero­ja­kin löy­tyy. Tar­jol­la on op­pi­lai­tos­ten tar­jo­a­man ura­suun­nit­te­lun li­säk­si run­saas­ti työn­ha­kuun liit­ty­vää neu­von­taa muun mu­as­sa TE-toi­mis­tos­ta, mo­nen vuok­ra­työ­fir­man sekä am­mat­ti­liit­to­jen kaut­ta. Myös työl­lis­tä­mi­seen kes­kit­ty­vät eri toi­mi­joi­den hank­keet tar­jo­a­vat val­men­nus­ta työn­ha­ku­tai­toi­hin.

Kan­sain­vä­lis­ty­mi­nen nä­kyy myös Sa­ta­kun­nas­sa

Sa­ta­kun­ta on hy­vin kan­sain­vä­li­nen maa­kun­ta. Suu­ri osa työn­ha­ki­jois­ta saat­taa ol­la myös ul­ko­maa­lais­taus­tai­sia, joil­la ei ole vie­lä hy­vää suo­men kie­len tai­toa. Mi­ten maa­kun­nas­sam­me sit­ten työl­lis­tyy pal­ve­lu­a­loil­le vie­ras­kie­li­nen työn­te­ki­jä? Vas­taus ei ole yk­si­se­lit­tei­nen. Pal­jon työ­tä ha­e­taan vält­tä­väl­lä suo­men kie­len tai­dol­la, mut­ta mo­ti­vaa­tio ja osaa­mi­nen ei­vät ole työl­lis­ty­mi­sen es­tei­tä. Moni te­kee avoi­men ha­ke­muk­sen ja oli­si val­mis te­ke­mään mitä ta­han­sa tar­jot­tua työ­tä. Moni työ­nan­ta­ja edel­lyt­tää suo­men kie­len tai­toa, jot­ta pe­reh­dyt­tä­mi­nen eli työ­hön opas­tus, työ­tur­val­li­suu­soh­jeet ja yh­teis­työ työ­to­ve­rei­den kans­sa oli­si­vat su­ju­via. Työ it­ses­sään saat­taa kui­ten­kin ol­la sel­lais­ta, jon­ka pe­reh­dyt­tä­mi­seen ei kulu kau­aa, jos­sa ei tar­vit­se vaa­ti­vaa asi­a­kas­pal­ve­lua tai työ­yh­tei­sös­sä löy­tyy kie­li­tai­toa kom­mu­ni­koin­tiin. Rek­ry­toin­ti­fir­mat haas­tai­si­vat mie­lel­lään täs­sä koh­taa työ­nan­ta­jia miet­ti­mään, on­ko vie­ras­kie­li­sen tai vält­tä­väs­ti suo­mea pu­hu­van palk­kaa­mi­nen sit­ten­kään niin ko­vin vai­ke­aa.

#MAT­KAAN-han­ke

Ar­tik­ke­lin kir­joit­ta­ja on Sam­kin mat­kai­lun ke­hit­tä­mis­kes­kuk­sen #MAT­KAAN-hank­keen pro­jek­ti­pääl­lik­kö. Han­ke oli Eu­roo­pan so­si­aa­li­ra­has­ton ra­hoit­ta­ma, kes­to 1.5.2022–31.12.2023. Hank­keen pää­mää­rä­nä oli työl­lis­tää sa­ta­kun­ta­lai­sia mat­kai­lu-, ma­joi­tus- ja ra­vit­se­mi­sa­lan nuo­ria. Ar­tik­ke­lia var­ten haas­ta­tel­tiin muun mu­as­sa vuok­ra­työ­fir­mo­jen edus­ta­jia sekä ra­vin­to­la­y­ri­tyk­sen pääl­lik­köä.

Ura­oh­jaus­ta MaRa-alo­jen työn­ha­ki­joil­le ja opis­ke­li­joil­le: https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230907121661

Ke­lan työ­mark­ki­na­tu­en las­ku­ri löy­tyy si­vuil­ta https://las­ku­rit.kela.fi/ty­o­mark­ki­na­tu­en-las­ku­ri

Opin­to­tu­kea ja asu­mis­tu­kea saa­van tu­lo­ra­jat voi tar­kis­taa https://www.kela.fi/oma­ke­la

Lue jut­tu #MAT­KAAN-hank­keen lop­pu­se­mi­naa­ris­ta:

Rau­ma­lais­läh­töi­nen huip­pu­kok­ki Tee­mu Lau­rell pu­hui se­mi­naa­ris­sa Ul­vi­las­sa ja an­toi ura­suun­nit­te­luun neu­von: "Seu­raa omaa in­to­hi­moa"