San­na Ran­ta­nen

Ol­laan pie­nes­sä Kau­ko­mä­en kul­ma­kun­nas­sa, muu­ta­man ki­lo­met­rin pääs­sä Eu­ra­jo­en Sy­dän­mail­ta, lä­hel­lä Eu­ran ra­jaa.

– Ei tämä niin syr­jäs­sä ole, tuol­la nä­kyy Pa­ne­li­an kylä, osoit­taa Rii­na Ar­ve­la ik­ku­nas­ta.

Tot­ta: val­ta­van pel­to­au­ke­an tuol­la puo­len kau­ka­na ho­ri­son­tis­sa erot­tuu sil­miä si­ris­tä­mäl­lä ta­lo­ry­päs.

Tääl­tä maa­il­maa kier­tä­nyt Ar­ve­la ja Yh­dys­val­lois­ta ko­toi­sin ole­va Joel Ge­or­ge löy­si­vät it­sel­leen ko­din 14 vuot­ta sit­ten. Kol­men vuo­den re­mon­toin­nin jäl­keen ta­loon pys­tyi muut­ta­maan, mut­ta re­mont­ti jat­kuu edel­leen.

– Puo­li vuot­ta sit­ten saim­me soh­van. Nyt asen­ne­taan lat­ti­a­lis­to­ja ja koo­taan keit­ti­ö­saa­re­ke. Ke­säl­lä talo maa­la­taan. Haa­veis­sa on vie­lä kuis­ti, Ar­ve­la lu­et­te­lee.

– Odo­tan, et­tä pää­sem­me pi­ha­hom­miin!

Arvela ja George panostavat remontissaan vanhan talon henkeen, aitoihin materiaaleihin, käsityötaitoon ja käytännöllisyyteen. Joel Georgen itse muuraama kivitakka on näyttävä kodin sydän, joka myös pitää talon lämpimänä.

Ge­or­ge saa­pui New Yor­kin osa­val­ti­os­ta Po­riin opis­kel­lak­seen muu­raa­mis­ta, ko­to­na Ame­ri­kas­sa kun ei lii­em­min tie­de­tä vaik­ka­pa va­raa­van ta­kan sa­lo­ja. Sa­ta­kun­taan ve­ti­vät myös isoi­sän rau­ma­lais­juu­ret.

Pa­ri­kym­men­tä vuot­ta sit­ten Rau­man La­pis­sa koh­dan­nut pari aloit­ti yh­tei­se­lä­män­sä etä­suh­tee­na. En­sim­mäi­nen yh­tei­nen koti oli Po­ris­sa, seu­raa­va Lu­vi­al­la.

– Nyt nau­tim­me tääl­lä hil­jai­suu­des­ta. Kun tuu­lee, sen kuu­lee. Luon­non lä­hei­syys on pa­ras­ta, ko­ros­taa Ar­ve­la.

Yksi Arvelan vaativimmista ja aikaavievimmistä omista projekteista vanhan talon remontoinnissa on ollut portaikko. Portaat ovat paitsi tukevia ja turvallisia askelmia yläkertaan, myös visuaalisesti kaunis sisustuselementti.

Rau­ma­lais­läh­töi­nen Ar­ve­la on eri­kois­tu­nut opet­ta­jan opin­nois­saan Sa­von­lin­nas­sa tek­ni­siin töi­hin, opis­kel­lut huo­ne­ka­lu­suun­nit­te­lua ja val­mis­tu­nut Edin­burg­hin yli­o­pis­tos­ta si­sus­tus­suun­nit­te­li­jak­si.

– Vuo­sien saa­tos­sa meil­lä on ol­lut re­mont­ti­a­pu­na pa­ri­kym­men­tä osaa­jaa säh­kö­a­sen­ta­jis­ta puu­sep­piin, mut­ta pal­jon teem­me it­se.

Ar­ve­la on esi­mer­kik­si suun­ni­tel­lut ja to­teut­ta­nut ko­din eri ti­loi­hin lu­kui­sia eri­lai­sia säi­ly­tys­rat­kai­su­ja ta­lon van­haa hen­keä kun­ni­oit­ta­en.

Ko­din sy­dä­mes­sä huo­mi­on vie­vät kum­man­kin tai­don­näyt­teet: Ge­or­gen muu­raa­ma ki­vi­tak­ka sekä Ar­ve­lan suun­nit­te­le­mat ja kir­ves­mie­hen kans­sa ra­ken­ta­mat por­taat.

– Joel työs­tää ki­veä ja tiil­tä, mi­nun ma­te­ri­aa­li­ni on puu, Ar­ve­la sum­maa.

– Por­tai­kon ra­ken­ta­mi­nen vei kaik­ki­aan 220 tun­tia, kun mu­kaan ei vie­lä las­ke­ta suun­nit­te­lua ja maa­laa­mis­ta.

Vanhaa ja aitoa kunnioittava käsityö näkyy kodissa kautta linjan. Kivitakan ja puuportaikon lisäksi esimerkiksi olohuoneesta löytyy talon vanhoista ovista rakennettu kaapisto ja ruokailutilasta astiakaappi, molemmat Arvelan käden jälkeä.

Ge­or­ge vie suo­ma­lais­ta muu­rau­so­saa­mis­ta myös Ame­rik­kaan, jos­sa hän viet­tää vuo­sit­tain pari kuu­kaut­ta. Ar­ve­la tar­jo­aa huo­ne­ka­lu- ja si­sus­tus­suun­nit­te­lu­pal­ve­lui­ta yrit­tä­jä­nä.

Per­he re­mon­toi sekä töis­sä et­tä ko­to­na. 15-vuo­ti­as Oli­via-ty­tär ei muun­lai­ses­ta elä­mäs­tä edes tie­dä.

Re­mon­tin lop­pu­suo­ra ja ta­lon 100-vuo­tis­juh­lat hää­möt­tä­vät pa­rin vuo­den pääs­sä.

– Olen yl­peä sii­tä, et­tä olem­me an­ta­neet van­hal­le ta­lol­le toi­set sata vuot­ta li­sää elä­mää, to­te­aa Ar­ve­la.

Maa­ta­lon kun­nos­tus­työt tus­kin lop­pu­vat ko­ko­naan.

– Voi­si ra­ken­taa tor­ni­sau­nan tai teh­dä tuo­hon van­haan na­vet­taan vaik­ka atel­jeen, Ar­ve­la suun­nit­te­lee.

– Omin kä­sin te­ke­mi­nen on in­nos­ta­vaa ja oman kä­den jäl­jen nä­ke­mi­nen pal­kit­se­vaa. Tämä kaik­ki jää mei­dän jäl­keem­me.