Sukellus musiikkinerojen maallisiin tuskiin – Jari Sinkkonen tulee Poriin puhumaan aiheesta
Tunnettu lastenpsykiatri Jari Sinkkonen yhdisti ammatilliset mielenkiintonsa kohteet musiikkinerojen sairaushistorian tutkimiseen.
Tiia Jokisalo
Klassisen musiikin historia lääketieteen näkökulmasta – millaisista vaivoista suuret säveltäjänerot ovat aikanansa kärsineet ja miten sairastaminen on vaikuttanut heidän musiikkiinsa. Näkökulma, josta harvoin tulee musiikkia tarkasteltavan.
Ja juuri tästä perspektiivistä lastenpsykiatri, lääketieteen tohtori ja kirjailija Jari Sinkkonen päätti asiaa lähestyä kirjottaessaan vuosikymmen sitten kirjansa Nerouden lähteillä: Suurten säveltäjien hauras elämä.
Beethoven sävelsi viidennen sinfoniansa keskellä täysinäisiä yöastioita ja repivää huoltajuusriitaa, velkojien kolkutellessa ovella, kärsien tinnituksestä. Miten keskellä törkyä ja kauheutta voi syntyä jotain jumalaisen kaunista? Tarvitseeko todellinen luovuus kärsimystä kasvualustakseen? Missä menee raja nerouden ja hulluuden välillä? Näitä kysymyksiä Sinkkonen pohtii kirjassaan ja näiden parissa hän myös saapuu Promenadisalin lavalle yhdessä Duo Tiksolan eli Minna Pensolan ja Antti Tikkasen sekä Porin Sinfonietan kanssa.
Luentokonsertti Taiteilijat tauteineen on erilainen konserttikokemus, jossa Sinkkonen kertoo säveltäjänerojen elämästä ja orkesteri esittää näiden teoksia.
Sinkkonen on luennoinut samalla ohjelmalla Joensuussa ja Vaasassa, ja Porin tilaisuus on kolmas ja todennäköisesti viimeinen.
– Kirja toimii luennon pohjana, mutta en pulise joka kerta samoja asioita, vaan pyrin olemaan spontaani.
Ajatus aihepiiriin ja lopulta kirjaan ja musiikkiluentoihin syntyi vuosia sitten konsertissa, jota alusti keskustelu Beethovenin kuuroudesta. Sinkkonen ei ollut aiemmin perehtynyt aiheeseen kovin syvällisesti, mutta se jäi kaivelemaan.
– Olen lääkäri koulutukseltani, musiikin rakastaja ja soittanut yksitoistavuotiaasta saakka huilua, joten kyllähän tähän aiheeseen kannattaisi siltäkin kantilta uppoutua, Sinkkonen kertoo ajatelleensa tuolloin.
Seuraavana tiensä hänen käsiinsä löysi kirja Was Mozart poisoned eli Myrkytettiinkö Mozart, teos jossa sukellettiin useamman säveltäjän sairaustarinoihin. Tästä alkoi avautua hiljalleen maailma, joka valotti musiikkinerojen elämää aivan uudella tapaa.
– Beethoven kärsi helvetintuskia ja sävelsi käsittämättömiä jousikvartetteja ja suurenmoista musiikkia. Tästä nousee mielenkiintoinen kontrasti siitä, mihin ihminen pystyy, Sinkkonen miettii.
Sinkkonen on saanut myönteistä palautetta pitkänlinjan musiikkialan ammattilaisilta aiheen nostamisesta esiin ja luentokonsertit ovat hänen mukaansa olleet ilmeisen pidettyjä.
– Olen käynyt useita keskusteluja aiheesta muun muassa kapellimestari Jorma Panulan kanssa. Hän on vahvasti sillä kannalla, ettei muusikon tulisi keskittyä pelkästään soittamiseen, vaan tuntea myös musiikkihistoriaa, kirjallisuutta ja kuvataiteita.
Sinkkosta kiehtoo myös nerouden käsite.
– Onhan se jotain täysin ainutlaatuista, että 14-vuotiaana kirjoittaa koko illan oopperan, kuten Mozart teki. Hän vielä kuoli kovin nuorena, 35-vuotiaana. Mitä hänen kauttaan olisikaan syntynyt, jos hän olisi elänyt pidempään. Jotain ikuista nämä suuret taiteilijat ovat tehneet.