"Sydänvian kanssa voi selviytyä ja elää hyvää elämää" – Porissa syntynyt Hippu Pintilä oli aikansa nuorimpia avosydänleikkauspotilaita
Hippu Pintilä oli Suomen ensimmäisiä sydänleikkauksen läpikäyneitä ikäisiään vauvoja, ja tutkimuksenkin vuoksi hänen sydänterveyttään ja sen kehitystä seurataan edelleen.
Pauliina Vilpakka
Kun perheensä esikoinen Hippu Pintilä syntyi kesällä 1969, hänellä havaittiin synnynnäinen sydänvika. Kun vauvalle ei ruoka maistunut, epäiltiin ensin syyksi keuhkokuumetta. Lopulta löydettiin aortan ahtauma ja avoin valtimotiehyt.
Monellekaan niin pienelle vauvalle ei oltu vielä Suomessa tehty avosydänleikkausta, eikä sen onnistumisesta ollut varmuutta. Mutta koska todettiin, että ilman leikkausta lapsi ei ainakaan selviäisi, päätettiin ottaa riski. Leikkaus tapahtui Turussa samana syksynä. Nykyään tiedetään ennusteen olevan sitä parempi, mitä varhaisemmassa vaiheessa potilas pääsee leikkaukseen.
Pintilälle tehtiin lapsuudessa vielä toinen sydänleikkaus juuri ennen koulun aloitusta. Sydänvikansa vuoksi hän sai kokea olevansa erilainen: muut tytöt ratsastivat, mutta hän ei voinut. Samoin esimerkiksi hiihtäminen ja koululiikunta olivat häneltä alkuun kiellettyjä. Nykyaikana sydänpotilaiden liikkumiseen suhtaudutaan onneksi eri tavalla, ja suurin osa voi harrastaa liikuntaa oman vointinsa mukaan. Sydänlapset joutuvat helposti koulukiusaamisen uhriksi erilaisuutensa vuoksi, ja sen Pintiläkin joutui kokemaan.
Sirkka Pintilä Hippu-vauvansa kanssa heinäkuussa 1969. Kuva: Risto Pintilä
Pintilän kotona ei annettu lapsen sydänvian liikaa rajoittaa elämää, eikä häntä ylisuojeltu, niin kuin sydänperheissä voi käydä. Elettiin mahdollisimman normaalisti. Perhe esimerkiksi matkusteli asuntovaunulla ympäri Eurooppaa, ja vanhemmat uskalsivat hankkia vielä toisenkin lapsen sairauden pelosta huolimatta.
– Minulle ei ole kotona annettu esimerkkiä, että sydänvika olisi mikään este, ja olen siinä hirveän onnekas, hän sanoo.
Potilasjärjestö Sydänlapset ja -aikuiset ry perustettiin vuonna 1975. Sitä ennen tilanne oli huono: sydänlapsia menehtyi leikkausjonoihin, eikä sydänkirurgeja ja hoitajia ollut tarpeeksi. Vielä yhdistyksen perustamisvuonna leikkausjonossa oli noin 300 lasta. Sydänlapset ja -aikuiset ry aloitti vaikuttamistyön, jakoi tietoa ja keräsi varoja. Jo viidessä vuodessa leikkausjonot puolittuivat.
Tammikuussa 2024 Pintilä haastoi itsensä ja hapenottokykynsä kiipeämällä Mt Baturille Balilla (1717m). Nousumetrejä lähtöpaikalta tuli n. 600 kahdessa tunnissa. Kuva: Josette Nurminen.
Pintilän äiti Sirkka Pintilä oli perustamassa Sydänlapset ja -aikuiset ry:n Satakunnan alueosastoa vuonna 1982, ja myös Pintilä itse on ollut innokas yhdistysaktiivi nuoresta pitäen. Jo opiskeluaikoina 90-luvun alussa hän kävi sydänperheiden sopeutumisvalmennuskursseilla puhumassa. Haaveammatitkin liittyivät pienien sydänpotilaiden auttamiseen lääkärinä tai psykologina. Aikanaan Pintilä valmistuikin psykologiksi ja psykoterapeutiksi.
Paljon kehitystä on tapahtunut noista ajoista. Kehittyneet ovat niin leikkaustekniikat kuin välineistökin, ja saatavilla on paljon enemmän tietoa sydänvikojen syistä ja hoidosta. Näiden lisäksi sydänperheiden tukemisessa keskeistä on Pintilän mukaan vertaistuki. Että on joku, jonka kanssa puhua esimerkiksi aiheeseen liittyvistä peloista. Pintilä haluaa omalla esimerkillään näyttää, että sydänvian kanssa voi selviytyä ja elää hyvää elämää.
– Ajattelen, että se on tehtäväni, että perheet näkevät, että minäkin olen ihan hyvin elämässäni pärjännyt, vaikka olen syntynyt 60-luvulla. Toivon sen kertovan, että myös heidän lapsellaan on mahdollisuuksia.
Sydänlasten viikko
Kansainvälistä Sydänlasten viikkoa vietetään 7.-14. helmikuuta. Muun muassa sydänlasten tarinoita sisältävä näyttely on esillä Porin kaupungin kirjaston aulassa 15.2. asti. Näyttelyn on toteuttanut Sydänlapset ja -aikuiset ry:n Satakunnan alueosasto.