Vaatii vastauksen: Puuttuuko kaupunki jalankulkuväylien hiekoituksen laiminlyönteihin?
Maarit Kautto
Jalankulku- ja kevyenliikenteen väylien hiekoittaminen on nyt erittäin ajankohtaista. Kuitenkin Porin keskustastakin löytyy kadunpätkiä, joita kiinteistönomistajat/haltijat eivät ole hiekoittaneet, vaikka heidän kuuluisi.
Puuttuuko Porin kaupunki näihin hiekoituksen tai muun kunnossapidon laiminlyönteihin?
– Puutumme tarpeen mukaan, esimerkiksi saatuamme ilmoituksen kiinteistöstä, joka ei hoida talvikunnossapitoaan, kuten aurausta tai liukkauden estoa. Nopeasti vaihtuvat keliolosuhteet hankaloittavat tilanteiden todentamista, mutta pyrimme ottamaan kohteen hetkeksi seurantaan, rakennetun ympäristön tarkastaja Mirja Rantanen Porin kaupungilta kertoo.
Mitä kaupunki voi laiminlyöntitapauksissa tehdä?
– Yleensä jo suht lyhyellä seurannalla pystymme toteamaan, että kiinteistön vastuulle kuuluvia jalankulkualueita ei hoideta lainkaan ja silloin lähetämme kehotuksen asiasta. Tämä perustuu lakiin kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta.
– Valitettavan usein ainakin keskusta-alueen pientalovaltaisilla alueilla, kuten Viikkarissa tai Kuukkarissa on hoitamattomuuteen syynä ihan puhtaasti tietämättömyys. Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että mikäli kiinteistö rajoittuu jalkakäytävään, eikä sitä kenenkään muun toimesta säännöllisesti aurata ja hiekoiteta, on se kiinteistönomistajan/- haltijan vastuulla.
– Talvikunnossapidon osalta hoitamattomissa kiinteistöissä selkeimmin esiin nousevat kohteet, jotka ovat esimerkiksi asuinkelvottomia ja siitä syystä tyhjillään ja/tai kohteessa on muutoin kiinteistönomistuksellisesti hankala tilanne, kuten esimerkiksi kuolinpesä tai osakeyhtiön konkurssi. Kehotuksen jälkeen usein tilanne ainakin hetkellisesti kohenee. Valitettavan usein kuitenkin saamme palata kehottamaan samoja kiinteistöjä seuraavanakin talvena.
Minkälaisen vastuun kiinteistönomistaja/-haltija ottaa, jos ei hoida omalta osaltaan jalankulkuväylän hiekoitusta ja jotain sattuu?
– Vastuu vahingosta aiheutuneista kustannuksista on kiinteistönomistajan/-haltijan. Aivan tarkkaa protokollaa ei minulla ole tiedossa asian etenemisestä, mutta esimerkiksi liukastumistapauksissa prosessi lähtee liikkeelle loukkaantuneen henkilön tapaturmavakuutuksen kautta ja sitä kautta yleensä löytyy vahingosta aiheutuneiden kustannuksien maksaja.
– Korostan kuitenkin yksilön omaakin vastuuta varsinkin liukastumisten suhteen. Kunnolliset nastakengät on suhteellisen halpa henkivakuutus, koska liukastua voi vaikka talvikunnossapito olisi hoidettunakin.
– Lisäksi haluaisin tuoda esiin toisen talveen liittyvän ja kiinteistönomistajan vastuun, eli katolta putoavan lumen/jään. Järjestyslaki (§ 5, Vaaran estäminen) määrää, että ”Rakennuksesta putoava lumi tai jää ei saa aiheuttaa vaaraa ihmisille tai omaisuudelle”. Toimivin ratkaisu vaaran estämiseksi on lumiesteiden asennus kulkureittien kohdille.
– Poliisi valvoo kunnan valvontaviranomaisen ohella, ettei kunnossapito- ja puhtaanapitovelvoitteen laiminlyönnistä aiheudu vaaraa yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle, Mirja Rantanen summaa.