Ohut­kuk­ka­roi­sen vart­tu­neen opis­ke­li­jan­kin on myön­net­tä­vä, et­tä vaik­ka asi­ois­sa on ai­na pa­ran­ta­mi­sen va­raa, niin Po­rin kult­tuu­ri­tar­jon­ta mah­dol­lis­taa on­nek­si myös mi­nun tu­lo­ta­sol­la­ni sii­tä naut­ti­mi­sen. Mai­nio esi­merk­ki oli Sa­ta­oop­pe­ran jär­jes­tä­mä Uni­ku­via Ve­net­si­as­ta -il­ta elo­kuun lop­pu­puo­lel­la. Li­put oli­vat niin huo­kei­ta, et­tä mi­nä­kin pys­tyin sel­lai­sen hank­ki­maan. Pro­me­na­dis­sa kuul­tu to­teu­tus oli ta­so­kas sekä lau­lun et­tä soi­ton osal­ta ja se si­säl­si esi­mer­kik­si Clau­dio Mon­te­ver­din sä­vel­lyk­siä. Täl­lai­set kult­tuu­ri­ko­ke­muk­set ko­hot­ta­vat mie­li­a­laa pit­käk­si ai­kaa. Si­tä­kin ou­dom­paa oli, et­tei maa­kun­nan pää­leh­ti huo­mi­oi­nut ta­pah­tu­maa mil­lään ta­voin.

Myös elo­ku­van sa­ral­la ta­pah­tuu. Roh­ke­as­ta ja ko­keel­li­ses­ta lin­jas­taan tun­net­tu Pori Film Fes­ti­val tu­lee vuo­den tau­on jäl­keen tu­tus­ti mar­ras­kuun lo­pus­sa. Fes­ti­vaa­li käyn­nis­tyy var­si­nai­ses­ti per­jan­tai­na 29.11. Oh­jel­mis­to si­säl­tää esi­mer­kik­si Mika Taa­ni­lan ja ru­noi­li­ja Har­ry Sal­men­nie­men yh­teis­te­ok­sen Epä­on­nis­tu­nut tyh­jyys. Mu­ka­na on myös klas­sik­ko­ja, ku­ten Kuol­lei­den ru­noi­li­joi­den seu­ra ja Ant­ti Pei­pon jä­ri­syt­tä­vä ly­hy­te­lo­ku­vak­las­sik­ko Si­jai­nen (1989). Kan­nat­taa huo­ma­ta run­saat il­mai­set ta­pah­tu­mat, joi­ta on lä­hin­nä Iso­kar­hun ti­lois­sa. Suo­sit­te­len fes­ti­vaa­lia es­toit­ta kai­kil­le, sil­lä oh­jel­mis­to on ai­em­pi­na vuo­si­na ol­lut nä­ke­mi­sen ar­voi­nen.

On­han Po­ris­sa myös vank­ka kir­jal­li­nen pe­rin­ne. Se on­kin saa­nut vii­me ai­koi­na run­saas­ti po­si­tii­vis­ta huo­mi­o­ta niin Han­na-Riik­ka Kuis­man Fin­lan­dia-eh­dok­kuu­den kuin Art­tu Tuo­mi­sen dek­ka­ri­me­nes­tys­ten­kin myö­tä. Eräs tuon pe­rin­teen in­nok­kaim­mis­ta ra­ken­ta­jis­ta oli kir­jai­li­ja Lei­la Tuu­re, jon­ka saim­me kuul­la edes­men­neen 23.10. Hä­nen tuo­tan­ton­sa on mal­lie­si­merk­ki sii­tä, mi­ten kir­jai­li­ja voi fik­tii­vi­sis­sä ro­maa­neis­saan tal­let­taa ko­ti­seu­tun­sa kult­tuu­ri­pe­rin­net­tä ja teh­dä sitä elä­väk­si uu­sil­le pol­vil­le. Em­me ol­leet lä­hei­siä ys­tä­viä, mut­ta tun­sim­me toi­sem­me. Le­pää rau­has­sa, Lei­la.

Rami Num­mi

Opis­ke­li­ja, Pori