Tuhat päivää taistelua itsenäisyyden puolesta – Euroopan roolin Ukrainan tukemisessa on korostuttava
Eduskunnan täysistuntosali hiljentyi istunnon aluksi tiistaina 19. marraskuuta. Täysistunnossa käytiin ajankohtaiskeskustelu Ukrainasta, sillä maa on taistellut vapautensa puolesta 1 000 päivää. Taistelua käydään demokratian, vapauden ja itsenäisyyden puolesta. Tällaisten arvojen ollessa pelissä ei sotaväsymykselle ole sijaa.
Ukrainassa käytävän hyökkäyssodan lopputulema on meille suomalaisille eksistentiaalinen kysymys. Meidän on jatkettava Ukrainan tukemista niin kauan kuin Ukraina tukea tarvitsee. Kyse on paitsi Ukrainan, myös Suomen turvallisuudesta ja tulevaisuudesta. Vuoden 2022 jälkeen Suomi on osoittanut Ukrainan tukemiseen yli 3 miljardia euroa, josta puolustusmateriaalituen arvo on noin 2 miljardia. Tukemisen tiellä meidän on myös jatkettava.
Yhdysvaltojen presidentinvaalien tulos ja Donald Trumpin voitto on herättänyt keskustelua siitä, mitä Yhdysvaltojen Ukraina-tuelle tapahtuu jatkossa. Kysymys on aiheellinen, sillä kansainvälisessä mittakaavassa Yhdysvaltojen tuki Ukrainalle on täysin omaa luokkaansa. Kun Suomessa puhutaan muutamista miljardeista tukieuroista, Yhdysvalloissa keskustellaan kymmenistä miljardeista.
On hyvä muistaa, että tukipakettien hyväksyminen on tosin jumiutunut Yhdysvalloissa aiemminkin. Esimerkiksi alkuvuodesta Yhdysvaltojen tuki Ukrainalle oli jäissä, kun massiiviset Ukraina-tuet sisältävä paketti oli jumissa kongressissa. Yhdysvalloillekin poikkeuksellisen suuri, yli 60 miljardin dollarin tukipaketti Ukrainalle hyväksyttiin kuitenkin viimein huhtikuun lopulla edustajainhuoneen äänestyksessä.
Liikaa huolta Yhdysvaltojen tulevaisuuden toimista on siis kuitenkaan turha kantaa. Ukrainassa käytävä sota on osoittanut jo aiemmin – ja Yhdysvaltojen presidentinvaalien lopputulemasta riippumatta – että Euroopan on joka tapauksessa otettava suurempi vastuu turvallisuudestaan, eikä Yhdysvaltojen tukea ole aiemminkaan voinut pitää itsestään selvänä.
Toisaalta Trump on todennut lopettavansa sodan jopa 24 tunnissa. Keinojaan Trump ei puheidensa toteuttamiseksi ole paljastanut. Puheet ovatkin nostaneet esiin huolta myös siitä, että tulevan presidentin suunnitelmaan sisältyisi merkittäviä alueellisia myönnytyksiä Venäjälle.
Suomen kanta on selkeä: Ukrainan tulee saada itse päättää, millaisen rauhan se on valmis hyväksymään ja millaiset ehdot rauhalle ovat esimerkiksi Venäjän miehittämien alueiden suhteen. Kaikki mitä Ukrainaista sovitaan, sovitaan tiiviisti Ukrainan kanssa. Ukrainan kansa on kokenut mittaamatonta inhimillistä kärsimystä ja hävitystä. Emme voi antaa uhrausten valua hukkaan.
Tärkeintä on, että Eurooppa vahvistaa omaa turvallisuuttaan päämäärätietoisesti ja kantaa suurempaa vastuuta Ukrainan tukemisesta huolimatta siitä, mitä Yhdysvallat tulee jatkossa tekemään. Omankin tulevaisuutemme takia meidän on vähennettävä riippuvuutta suurvalloista. Nyt jos koskaan Euroopan ja eurooppalaisten on ryhdistäydyttävä.
Mari Kaunistola (kok),
Kansanedustaja ja Porin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja