Voitto kotiin: Satakunnan kunnissa suurimmat veronkorotukset
Satakunta taisi ottaa kyseenalaisen voiton ainoana Suomen maakuntana, jossa peräti kolme kuntaa joutui nostamaan kunnan tuloveroprosenttia ensi vuodelle kokonaisen prosenttiyksikön verran. Alustavasti yksitoista kuntaa nosti koko maassa tuloveroja ensi vuodelle vähintään yhden prosenttiyksikön. Satakunnassa näin tekivät Eurajoki, Merikarvia ja Pomarkku. Kuudestatoista satakuntalaisesta kunnasta seitsemän joutuu ensi vuonna käymään aiempaa syvemmällä kuntalaistensa taskuilla. Tällä autetaan toki kuntien taloutta, mutta samalla se vie ostovoimaa kuntalaisilta ja rokottaa yksityistä sektoria.
Pomarkun tuloveroprosentti on ensi vuonna peräti 10,9. Se lienee koko maan korkein. Vaikka Eurajoellakin tuloveroa nostettiin prosenttiyksikön verran, on kunnassa ensi vuonnakin alhainen kunnallisveroprosentti eli 6,4. Aiemmin Eurajoen veroprosentti on ollut Kauniaisten jälkeen maan alhaisinta tasoa, samaa tasoa kuin Espoon ja Helsingin. Nyt Eurajoen veroprosentti on sama kuin Vantaan. Pääkaupunkiseudun kaikissa neljässä kunnassa veroprosentti on maan alhaisinta tasoa. Eurajoen kunnallisveron korotuksen taustalla on ihmeellinen valtionosuusjärjestelmä. Eurajoen valtionosuudet ovat negatiiviset. Kunta maksaa valtiolle vuosittain liki viisi miljoonaa euroa. Satakunnassa on toinenkin kunta, jonka valtionosuudet ovat negatiiviset. Harjavalta maksaa tästä roolistaan valtiolle reilut 1,5 miljoonaa euroa vuodessa. Mainitulle neljälle pääkaupunkiseudun kunnalle valtio maksaa valtionosuuksia.
Valtionosuusjärjestelmä on ihmetyttänyt myös Porissa. Karhukaupunki saa valtionosuuksia asukasta kohden 168 euroa. Pääkaupunkiseudun kevyen verotuksen kunnat saavat tukea valtiolta aivan eri tavalla. Espoo yli 1 300 euroa per asukas, Helsinki 450 euroa per asukas ja Vantaa 733 euroa per asukas. Maan alhaisinta kunnallisveroprosenttia ylläpitävä Kauniainen saa valtionosuuksia yli 2 000 euroa per asukas. Matalin verottaja saa liki eniten tukia.
Esimerkit näyttävät, miten kunnallisvero on eriytynyt. Köyhimmissä kunnissa maksetaan veroa eniten. Tämä on hyvä muistaa, jos joskus aletaan puhua maakuntaverosta hyvinvointialueiden rahoituksen turvaamiseksi. Tällaisia puheita pitää Satakunnassa vastustaa. Täällä maakuntaverostakin tulisi raskas. Korkea kunnallisvero ja korkea maakuntavero eivät kuulosta hyvältä eikä dynaamiselta yhdistelmältä.
Kim Huovinlahti
Päätoimittaja