Vuoden nuoret yrittäjät pyörittävät isoa nautakarjatilaa Vampulassa
Vampulasta löytyy Matintalo Farms -nimen alta neljä eri osakeyhtiötä. Energia saadaan omasta biovoimalasta.
Ari Anteroinen
Satakunnan vuoden nuoret yrittäjät, 32-vuotiaat Mikko ja Reija Matintalo, pyörittävät Huittisten Vampulassa, Kukonharjan kylässä, Matintalon Sonni Oy:tä, jonka tärkein tuote on puhdas, suomalainen naudanliha.
Suomen suurimpiin kuuluva lihakarjatila on yksi Atrian perhetilatuottajista ja siellä kasvatetaan teuraaksi lypsyrotuisia välikasvatettuja vasikoita. Naudat tulevat tilalle puolivuotiaina ja lähtevät eteenpäin noin18 kuukauden iässä. Nautakarjan pääluku pyörii puolentoistatuhannen lukemissa.
– Tämä oli alkuun sikatila. Isän aikana tehtiin sikalat. Emolehmiäkin oli aikoinaan. Loppukasvatettiin itse ne sonnit, mitä emoilta tuli. 2016 päätettiin tehdä jotain muuta. Emot laitettiin pois ja siitä hallista rakennettiin loppukasvattamo, kertaa Mikko Matintalo historiaa.
– Itselläni yrittäjyys alkoi 2014 yhden yrityksen perustamisesta. Vaimon kanssa perustimme 2016 yhteisen yrityksen, mille tämä palkintokin annettiin. Täällä on töissä lisäksemme ”vanha jarru”, isäni Jyri Matintalo ja kaksi vakituista työntekijää. Sesonkien aikana on vielä töissä toiminimihenkilöitä.
Viljeltävää maata on yli 900 hehtaaria ja kierron aikana viljellään nurmiseoksia, vehnää, ohraa, kauraa, hernettä ja syysviljoja.
Tilakokonaisuus on energian suhteen omavarainen, sillä sieltä löytyy oma biokaasulaitos, joka tuottaa hiilineutraalia vihreää sähköä.
– Vihreä sähkö on ajatuksen tasolla kilpailuvaltti, mutta oikeasti se ei tarkoita mitään. Ihan pörssisähkön hinnalla me myymme pois. Emme saa mitään ylimääräistä. On toki hieno sanoa, että tuotamme vihreää sähköä.
Matintaloilla ei ole vain yhtä yritystä, vaan Matintalo Farms -nimen alta löytyy neljä eri osakeyhtiötä.
– Kolmella on tilatunnus ja yksi on apuyritys. Biokaasulaitos on urakoitu juuri sen nimissä. Kolmessa osakeyhtiössä olen pääomistaja ja yhdessä isäni, avaa Mikko Matintalo.
Mikko Matintalo on ylpeä biokaasuvoimalasta, joka tekee tilasta hiilineutraalin ja omavaraisen lämmön sekä sähkön suhteen. Reija-vaimo ei omilta kiireiltään haastatteluun ja kuviin ehtinyt.
Yrittämiseen kuuluu aina riskejä.
– Olemme tehneet isoja satsauksia. On rakennettu isoja halleja ja lainaa otettu, Matintalo toteaa.
– Miten maailmalla menee ja missä naudanlihan hinta liikkuu, siihen emme voi vaikuttaa. Silti tehdään isoja investointeja.
Ja sitten on tietenkin sää.
– Kun pelataan isojen pinta-alojen kanssa, on meille valtava merkitys, sataako vettä vai ei. Jos jää säiden takia tuhat kiloa tulematta, vaikutus on iso.
Ovatko maailman myllerrykset iskeneet maatalouteen jotenkin?
– Lannoitemarkkinat ovat olleet täysin kiinni Venäjästä. Kun ei saatu mistään mitään, hinnat nousivat. Ukrainasta ei saatu viljaa tuotua ja viljan hinta nousi. Heilunta on ollut markkinoilla valtavaa.
– Biokaasulaitosta tehtäessä raaka-aineiden hinta nousi jonkin verran. Samaan aikaan naudanlihan hinta sakkasi. Aika marginaalihommaa kaikki maataloustuotanto on, Matintalo sanoo.
Hän toivoo, että Suomen talous saataisiin kuntoon.
– Olisi ihmisillä taas varaa käydä kaupassa. Naudanliha on kumminkin se kallein liha siellä kaupassa.
– Kotimainen liha ulkomaalaisen sijaan pitäisi olla itsestäänselvä valinta, pistää Matintalo terveisiä kuluttajille ja ravintoloitsijoille.
– Suomessa karja ruokitaan nurmella, eikä käytetä antibiootteja ja hormoneja. Halvat tarjoukset toki houkuttelevat. Bisnestä se on ravintoloillekin. Jos saa halvan erän ulkomaalaista lihaa, ymmärrän sen kutkuttavan. Osittain nämä ovat moraalikysymyksiä. Mutta ei siellä ravintolapuolellakaan kovin lujaa ole mennyt.