Liigaseurat hakevat tuottoja ottelutapahtumien ulkopuolelta
Pauli Uusi-Kilponen
Ottelutapahtumista saatavat tulot eivät enää riitä kattamaan liigaseurojen kuluja kuin poikkeustapauksissa. Paljon kertoo se, että viime kaudella vain kolme seuraa teki vain positiivisen tuloksen.
Moni seura laajentaa nyt toimintaansa uusille aloille. Se ei kuitenkaan ole helppoa. Siitä kertovat paljolti myös seurojen rumat tappiolukemat, joista osa koostuu uusista liiketoiminnoista, kuten ravintola- ja tapahtumabisnekseen lähtemisestä.
Liigaseurojen kulut kasvoivat viime tilikaudella 23 prosenttia edelliskaudesta, henkilöstömenotkin 18 prosenttia. Kuluvana kautena pelaajabudjetit eivät kokonaisuutena kasva lainkaan. Henkilökulut kuitenkin kasvavat uusissa liiketoiminnoissa ja toimiston puolella.
Porin Ässät teki viime tilikaudella 400 000 euron tappion, vaikka liiketoiminta nousi ennätystasolle, 8.337 miljoonaan euroon. Ässien kulurakenne oli tuottoihin nähden liian raskas. Osaltaan tähän vaikutti henkilöstökulujen kasvu ja liiketoiminnan laajentaminen ravintola- ja tapahtumanbisnekseen.
Ässien talous on kuitenkin yhä ratkaisevasti riippuvainen siitä, miten väkeä käy otteluissa ja miten liigajoukkue menestyy.
Ässät harjoittaa ravintolatoimintaa Rantamakasiinissa. Ideana on saada liiketoiminta ympärivuotiseksi. Liigaseurojen ongelmana on juuri kesä, jolloin palkkakulut juoksevat, mutta tuloja ei ole.
Ässät aikoo kehittää edelleen Isomäen hallin tapahtumia. Uudistunut halli ravintoloineen tarjoaa tähän hyvät mahdollisuudet. Tapahtumien, kuten konserttien, järjestäminen on kuitenkin riskibisnestä. Sen ovat monet liigaseurat, muun muassa Lukko, saaneet kokea. Toistaiseksi Ässät tekee näitä tapahtumia yhteistyössä alan toimijoiden kanssa ja hoitaa lähinnä ravintolapalvelut.
Rauman Lukko on niitä harvoja liikaseuroja, joilla jääkiekon ulkopuoliset liiketoiminnat tekevät vahvaa tulosta. Eikä Raumallakaan ajateltu niin, kun Raumalaiskiekkoilun Tuki aikanaan perustettiin, että se tukisi nimenomaan liigakiekkoilua. Tarkoitus oli tukea vain junioritoimintaa.
Vasta 2000-luvulle tultaessa Tuki ry:ssä tehtiin linjamuutos samalla, kun edustuskiekkoilu yhtiöitettiin ja rakennettiin konserni, nykyinen Contineo Oy, jonka yhtenä osana on liigajoukkue. Suurin yksikkö on RTK Palvelu, jonka toimiala on kiinteistöhuoltoon liittyvät tehtävät.
Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, voisi sanoa. Ilman tuota paljon porua ja sisäistä kiistaa aiheuttanutta konsernin rakentamista Raumalla ei pelattaisi liigakiekkoa. Konsernituki vaihtelee miljoonasta kahteen, suurimmillaan jopa yli kahden miljoonan euron. Kuvaavaa on, että liiga-Lukko teki 12 000 euron positiivisen tuloksen. Konserniavustus oli 1,9 miljoonaa.
Raumalaista ratkaisua ihaillaan ja arvostellaan. Sijaa kritiikille ei ole. Konserni työllistää 3 000 ihmistä, tukee juniorityötä ja rakentaa olosuhteita jääurheilulle liigajoukkueen tukemisen lisäksi. Talousalueellaan Contineo Oy on merkittävä tekijä 156 miljoonaan liikevaihdolla ja lähes kahden miljoonan positiivisella tuloksella tukien jälkeen.
Tamperelaisseurat Tappara ja Ilves ovat erinomaisessa tilanteessa. Uusi Nokia Areena tarjoaa loistavat mahdollisuudet bisneksen kasvattamiseen muun muassa ravintolatoiminnassa otteluiden ulkopuolella.
Äkkiseltään katsottuna näyttää oudolta Ilves Oy:n miljoonan euron tappio. Se kuitenkin selittyy sillä, että seuran jalkapallotoiminta fuusioitiin samaan yhtiöön. Talous korjautunee nopeasti, sillä Tammelan uusi stadion tuo pääsylippu- ja muita tuottoja seuralle tuplasti sen, mitä Ratinassa pelatessa.
Tappara on lähtenyt RTK:n jalanjäljissä kiinteistöhuoltobisnekseen. Toistaiseksi se on vaatimatonta. Liikevaihtoa oli viime tilikaudella vain 1,6 miljoonaa euroa.
Oulun Kärppiä voidaan onnitella jääkiekon ulkopuolisen liiketoiminnan onnistumisesta. Liigajoukkueen liikevaihto nousi vajaa 13 miljoonaan, kun Kärpät-konsernin viime vuoden liikevaihto oli lähes 34 miljoonaa euroa. Muu liiketoiminta lähti digitaalisista mainostauluista. Seuraavaksi toiminta laajeni ravintola- ja tapahtumabisnekseen. Oulun ihmeensä voidaan pitää sitä, että konserni jakoi jopa osinkoa ja liigajoukkue tuotti voittoa 145 000 euroa.
Helsingin IFK laajentaa monien muiden liigaseurojen tapaan ravintola- ja tapahtumatoimintaa. HIFK on asiassa vasta alkumetreillä. Seuran pääsylipputulot ovat liigassa huippua, eikä sen ole juuri tarvinnut miettiä muuta bisnestä. Totuus on kuitenkin se, että seura teki viime tilikaudella lähes miljoonan verran tappiota, kun kausi päättyi nopeasti liigan kalleimmalla joukkueella. Myös henkilöstöjärjestelyt toivat kustannuksia.
Pahimmassa kurimuksessa olevat liigaseurat Jukurit, HPK ja Sport ovat pakotettuja hätäratkaisuihin. Osakeanneilla kyetään saamaan sen verran rahaa, että kausi voidaan viedä loppuun. Tilanne on surkea, sillä ei kannettu vesi kaivossa pysy. Mitä sen jälkeen, kun omistajien antaman pääomat on taas kerran syöty? Samaa voisi kysyä TPS:n ja Jypin johtajilta.