Rai­ko Häy­ri­nen / STT

Huip­pu-ur­hei­lu ei ole yh­teis­kun­nan pei­li, mut­ta se voi ol­la kur­kis­tu­sauk­ko yh­teis­kun­taan. Ja kun Suo­meen kur­kis­taa Pa­rii­sin olym­pi­a­lais­ten kaut­ta, tun­nel­ma on sa­man­kal­tai­nen kuin vii­me ai­ko­jen uu­ti­sis­sa Suo­men val­ti­on­ta­lou­des­ta, ter­vey­den­huol­los­ta tai kou­lu­jen op­pi­mis­tu­lok­sis­ta: hei­kos­ti me­nee.

Kil­pa- ja huip­pu-ur­hei­lun tut­ki­mus­kes­kuk­sen Ki­hun joh­ta­va asi­an­tun­ti­ja Jari Läm­sä on saa­nut tot­tua 2000-lu­vul­la sii­hen, et­tä ke­sä­o­lym­pi­a­lais­ten en­sim­mäi­sen ki­sa­vii­kon jäl­keen al­ka­vat me­di­an yh­tey­de­no­tot, jois­sa ky­sy­tään syi­tä suo­ma­lais­ten ur­hei­li­joi­den vai­suun pär­jää­mi­seen. Tä­män­vuo­ti­sis­sa olym­pi­a­lai­sis­sa kävi lo­pul­ta en­sim­mäi­sen ker­ran niin, et­tei yk­si­kään suo­ma­lai­sur­hei­li­ja saa­vut­ta­nut mi­ta­lia.

– Si­nän­sä oli odo­tet­ta­vis­sa, et­tä tämä tu­lee jos­sain vai­hees­sa eteen. Me­nes­tys ke­sä­o­lym­pi­a­lais­ten la­jeis­sa ei ole läh­te­nyt kas­vuun. Nyt pu­hu­taan pal­jon sii­tä, et­tä pi­täi­si roh­ke­as­ti muut­taa asi­oi­ta, mut­ta syyt ovat ai­ka sy­väl­lä koko ur­hei­lu­kult­tuu­ris­sa ja myös ra­ken­teis­sa. En tie­dä, aut­ta­vat­ko jon­kun pääl­li­kön pot­kut ja or­ga­ni­saa­ti­oi­den uu­dis­ta­mi­nen mi­tään, Läm­sä sa­noo.

Suo­men ny­kyi­nen olym­pi­a­la­jien huip­pu-ur­hei­lu­jär­jes­tel­mä poh­jau­tuu 2012 lop­pu­ra­port­tin­sa jät­tä­neen huip­pu-ur­hei­lun muu­tos­työ­ryh­män (HuMu) työ­hön. Ryh­mäs­sä mu­ka­na ol­lees­ta Mika Ko­jon­kos­kes­ta tuli Olym­pi­a­ko­mi­te­an uu­den huip­pu-ur­hei­lu­yk­si­kön joh­ta­ja vuo­sik­si 2013–2018.

Muu­tos­työ­ryh­mä aset­ti ta­voit­teek­si, et­tä Suo­men pi­täi­si 2020 ol­la pa­ras Poh­jois­maa sekä tu­los­ten et­tä toi­min­ta­mal­lin te­hok­kuu­den nä­kö­kul­mas­ta – ja vie­lä huip­pu-ur­hei­lun ar­vos­tuk­ses­sa. Konk­reet­ti­sia mit­ta­rei­ta ta­voit­tei­den saa­vut­ta­mi­sen ar­vi­oi­mi­sek­si ei ase­tet­tu, mut­ta ai­na­kaan olym­pi­a­mi­ta­leil­la mi­tat­tu­na ta­voi­te ei ole to­teu­tu­nut.

Ruot­sa­lai­set ur­hei­li­jat voit­ti­vat Pa­rii­sis­sa 11 mi­ta­lia, tans­ka­lai­set yh­dek­sän ja nor­ja­lai­set kah­dek­san.

– Kyl­lä voi sa­noa, et­tei ta­voi­tet­ta saa­vu­tet­tu. Kyl­lä kym­me­nes­sä vuo­des­sa pi­täi­si nä­kyä jo­tain. Olem­me sel­ke­äs­ti jäl­jes­sä poh­jois­mai­ses­ta ta­sos­ta, jos pu­hu­taan me­nes­tyk­ses­tä. Ero Poh­jois­mai­hin on py­sy­nyt ai­ka sta­bii­lis­ti vii­den ja vii­den­tois­ta olym­pi­a­mi­ta­lin vä­lil­lä, Jari Läm­sä sa­noo.

Läm­sän mie­les­tä Suo­men ver­taa­mi­nen Poh­jois­mai­hin oli pa­rem­pi idea kuin ai­em­mat "maa­il­man pa­ras ur­hei­lu­kan­sa" -tyyp­pi­set hui­tai­sut. Mut­ta.

– Jäi pu­res­ke­le­mat­ta, mitä se tar­koit­taa ja on­ko se edes re­a­lis­tis­ta. Vi­sio on vi­sio, sen­hän voi suo­men­taa myös har­ha­ku­vak­si.

Huip­pu-ur­hei­lu­me­nes­tyk­sen mit­taa­mi­nen pel­käs­tään olym­pi­a­mi­ta­lien kaut­ta on on­gel­mal­lis­ta. Ero mi­ta­lin ja pis­te­si­jan vä­lil­lä voi ol­la hiuk­sen­hie­no ja maa­li liik­kuu koko ajan, kun Kan­sain­vä­li­nen olym­pi­a­ko­mi­tea KOK on vii­me ai­koi­na kiih­ty­väl­lä tah­dil­la nos­ta­nut ki­sa­oh­jel­maan uu­sia la­je­ja nuor­ta ylei­söä hou­ku­tel­lak­seen.

Näi­hin uu­siin la­jei­hin pa­nos­ta­mi­nen voi tuot­taa hel­pom­min mi­ta­le­ja niin kau­an kuin kil­pai­lu uu­sis­sa la­jeis­sa on vä­häi­sem­pää.

Mut­ta on­ko nel­jän vuo­den vä­lein tois­tu­va mah­dol­li­suus olym­pi­a­mi­ta­liin riit­tä­vä pe­rus­te in­ves­toi­da jul­ki­sia va­ro­ja la­jei­hin, jot­ka saa­vat hy­vin vä­hän huo­mi­o­ta olym­pi­a­lais­ten ul­ko­puo­lel­la? 13-vuo­ti­aan olym­pi­as­keit­taa­jan Hei­li Sir­vi­ön isän Fred­rik Sir­vi­ön nos­ta­maa kes­kus­te­lua tyt­tä­ren­sä tu­ke­mi­ses­ta voi tar­kas­tel­la myös täs­tä nä­kö­kul­mas­ta.

Jos olym­pi­a­mi­ta­lit näh­dään it­sei­sar­vo­na, kan­nat­taa tie­ten­kin in­ves­toi­da vä­hem­män kil­pail­tui­hin olym­pi­a­la­jei­hin. Noin 5,3 mil­joo­nan asuk­kaan Uu­si-See­lan­ti haki Pa­rii­sis­ta 20 mi­ta­lia muun mu­as­sa nais­ten rug­bys­ta, pur­jeh­duk­ses­ta, me­lon­nas­ta ja sou­dus­ta.

HuMu ei ot­ta­nut kan­taa sii­hen, ovat­ko olym­pi­a­mi­ta­lit kai­ken ylit­tä­vä it­sei­sar­vo. Ei­kä sii­hen, on­ko ar­vo­ki­sa­me­nes­tys vä­hän kil­pail­luis­sa mar­gi­naa­li­la­jeis­sa yh­tä ar­vo­kas­ta kuin maa­il­man­laa­jui­ses­ti kil­pail­luis­sa.

Suo­men ur­hei­lu­jär­jes­tel­mä on se­koi­tus val­ti­on oh­jaus­ta, jär­jes­tö­toi­min­taa sekä kun­tien ja yk­si­tyi­sen sek­to­rin toi­min­taa.

– Ko­ko­nais­jär­jes­tel­mä koos­tuu lu­kui­sis­ta toi­sis­taan ir­ral­li­sis­ta kap­pa­leis­ta ja yh­tei­söis­tä, joi­ta ei­vät lii­tä yh­teen mit­kään ta­lou­teen, jä­se­nyy­teen tai osal­lis­tu­mi­seen liit­ty­vät te­ki­jät, to­de­taan tut­ki­ja Kati Leh­to­sen kir­joit­ta­mas­sa, ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri­ön 2022 jul­kai­se­mas­sa ana­lyy­sis­sä, joka kuu­lui huip­pu-ur­hei­lun ar­vi­oin­ti­ryh­män lop­pu­ra­port­tiin.

Suo­men mal­li poik­ke­aa muis­ta Poh­jois­mais­ta. Ruot­sin ur­hei­lu­jär­jes­tel­mä on Suo­mea sup­pe­am­pi ei­kä se si­säl­lä lii­kun­taa. Nor­jan kes­kus­joh­toi­sen mal­lin ydin on NIF, joka on sa­ma­nai­kai­ses­ti sekä val­ta­kun­nal­li­nen lii­kun­ta- ja ur­hei­lu­liit­to et­tä olym­pi­a­ko­mi­tea. Tans­kas­sa ur­hei­lus­ta vas­taa­va kult­tuu­ri­mi­nis­te­riö on ak­tii­vi­nen, ei­kä maas­sa ole yh­tä vaan kol­me val­ta­kun­nal­lis­ta ur­hei­lun kes­ku­sor­ga­ni­saa­ti­o­ta, joil­la on omat vas­tuu­a­lu­een­sa.

Suo­men Olym­pi­a­ko­mi­te­an huip­pu-ur­hei­lu­yk­si­kön esi­ku­va oli Nor­jan Olym­pi­a­top­pen, jon­ka työ­tä Mika Ko­jon­kos­ki oli näh­nyt toi­mies­saan Nor­jan mä­ki­hyp­py­maa­jouk­ku­een pää­val­men­ta­ja­na.

Jari Läm­sän mie­les­tä voi ky­syä, puut­tui­ko ny­kyis­tä jär­jes­tel­mää pys­ty­tet­tä­es­sä ym­mär­rys sii­tä, mil­lai­seen suo­ma­lai­seen ym­pä­ris­töön kes­ki­tet­tyä jär­jes­tel­mää is­tu­tet­tiin. Suo­men van­ha ur­hei­lu­jär­jes­tel­mä ha­jo­si 1990-lu­vun alus­sa, kun SVUL me­net­ti kes­kus­jär­jes­tö­a­se­man­sa.

– Sen jäl­keen Suo­mes­sa on py­ris­tel­ty eri suun­tiin. Meil­lä on mo­ni­nai­nen ur­hei­lu­kult­tuu­ri, ei­kä ur­hei­lu­yh­tei­sö ole löy­tä­nyt yh­teis­tä suun­taa.

Olym­pi­a­ko­mi­tea kut­sui 2016 al­ka­en it­se­ään jon­kin ai­kaa uu­dek­si Olym­pi­a­ko­mi­te­ak­si merk­ki­nä sii­tä, et­tä lii­kun­ta­jär­jes­tö­jä lauk­kau­tet­tiin ja niis­tä muo­dos­tu­nut Valo su­lau­tet­tiin Olym­pi­a­ko­mi­te­aan.

Sii­tä tuli näin sekä huip­pu-ur­hei­lun et­tä lii­kun­nan kat­to­jär­jes­tö. Suun­ta tä­hän kes­kit­tä­mi­seen syn­tyi 2012, kun Ris­to Nie­mi­nen pu­dot­ti Ro­ger Ta­ler­mon Olym­pi­a­ko­mi­te­an pu­heen­joh­ta­jan pai­kal­ta. Ta­ler­mo oli vas­tus­ta­nut kes­ki­tet­tyä mal­lia.

– Mei­dän ha­ja­nai­seen ur­hei­lu­maa­il­maam­me tuo­tiin kes­ki­tet­ty mal­li, mut­ta ei­hän se on­nis­tu­nut. Olym­pi­a­ko­mi­tea on jär­jes­tö, ja sen on han­ka­la joh­taa sää­ti­öi­tä ja aka­te­mi­oi­ta. Li­säk­si meil­lä on eri­lai­set la­ji­lii­tot. Tä­hän jat­ku­vas­ti elä­vään, mo­sai­ik­ki­mai­seen ur­hei­lu­jär­jes­tel­mään tuo­tu kes­ki­tet­ty mal­li ei toi­mi­nut, Läm­sä sa­noo.

Läm­sä ha­lu­aa muis­tut­taa, et­tä HuMu sai myös jo­tain ai­kai­sek­si.

– Ver­kos­to­ja ke­hi­tet­tiin, or­ga­ni­saa­ti­ot al­koi­vat kes­kus­tel­la enem­män ja asi­an­tun­ti­joi­ta on pal­kat­tu aka­te­mi­oi­hin. Pää­mää­rää ei kui­ten­kaan ole lä­hes­tyt­ty. Meil­lä ei ole sel­ke­äs­ti val­ti­o­joh­toi­nen jär­jes­tel­mä, mut­tei sel­ke­äs­ti jär­jes­tö­joh­toi­nen­kaan jär­jes­tel­mä. Se hei­jas­tui Hu­Muun­kin.

En­tä mi­ten täs­tä eteen­päin? Läm­sä nä­kee kak­si vaih­to­eh­toa. En­sim­mäi­nen oli­si ra­ken­taa ny­kyi­sen Olym­pi­a­ko­mi­te­an roo­li uu­sik­si. Toi­nen vaih­to­eh­to oli­si kiin­nit­tää enem­män huo­mi­o­ta pai­kal­lis­ta­son toi­min­taan.

– Tut­kim­me juu­ri kun­tien pa­nos­tuk­sia lii­kun­taan, ja kun huo­mi­oi­daan lii­kun­ta­paik­ko­jen sub­ven­toin­ti, kun­nat lait­ta­vat ur­hei­luun 300–450 mil­joo­naa eu­roa vuo­des­sa eli tup­la­ten val­ti­on lii­kun­ta­bud­je­tin ver­ran. Pi­täi­si­kö tä­män sek­to­rin elin­voi­maan kiin­nit­tää huo­mi­o­ta?

Pa­la­taan vie­lä aja­tuk­seen ur­hei­lus­ta kur­kis­tu­sauk­ko­na yh­teis­kun­taan. Suo­men epä­ta­sai­nen alu­eel­li­nen ke­hi­tys, syn­ty­vyy­den ro­mah­ta­mi­nen, maa­han­muu­ton mää­rä ja ta­lous­kas­vun sak­kaa­mi­nen ovat esi­merk­ke­jä yh­teis­kun­nal­li­sis­ta muu­tok­sis­ta, jot­ka hei­jas­tu­vat mo­ni­nai­sin ta­voin myös suo­ma­lai­seen huip­pu-ur­hei­luun.

– Ur­hei­lu jou­tuu so­peu­tu­maan näi­hin muu­tok­siin. Lap­set vä­he­ne­vät ra­di­kaa­lis­ti, mut­ta ur­hei­lu­la­je­ja on yhä enem­män. Suo­mes­sa on noin sata kun­taa, jois­sa syn­tyi vii­me vuon­na al­le kym­me­nen las­ta. Se tuo val­ta­via haas­tei­ta, Läm­sä ar­vi­oi.

Suo­ma­lai­nen huip­pu-ur­hei­lu ei ole yh­tä ki­veä – ai­van ku­ten yh­teis­kun­nan­kin si­säl­le mah­tuu suur­ta mo­ni­nai­suut­ta. Suo­men 57-hen­ki­sen olym­pi­a­jouk­ku­een ur­hei­li­jois­ta en­sim­mäi­sen tai toi­sen pol­ven maa­han­muut­ta­ja­taus­tai­sia oli Olym­pi­a­ko­mi­te­an jul­kai­se­mien hen­ki­lö­tie­to­jen pe­rus­teel­la il­mei­ses­ti vain kak­si, pur­jeh­ti­ja Si­nem Kurt­bay ja rat­sas­ta­ja Eli­sa­beth Ehrn­rooth.

– Jos me­nes­tys­tä ha­lu­taan, suo­ma­lai­nen gee­ni­pe­ri­mä ei rii­tä. Ke­ho­tim­me ra­por­tis­sam­me luo­maan lah­jak­kail­le maa­han­muut­ta­ja­nuo­ril­le ihan oma väy­lä huip­pu-ur­hei­luun, Lap­peen­ran­nan tek­nil­li­sen yli­o­pis­ton eme­ri­tusp­ro­fes­so­ri Karl-Erik Mic­hel­sen sa­noi hil­jat­tain Hel­sin­gin Sa­no­mis­sa. Mic­hel­sen kuu­lui ope­tus- ja kult­tuu­ri­mi­nis­te­ri­ön aset­ta­maan asi­an­tun­ti­ja­ryh­mään, joka jul­kis­ti 2022 lop­pu­ra­port­tin­sa suo­ma­lai­sen huip­pu-ur­hei­lun ti­las­ta.

Pa­rii­sin olym­pi­a­ki­sois­sa ei ol­lut Suo­mes­ta jouk­ku­et­ta jal­ka- tai ko­ri­pal­loi­lus­sa, jois­sa sekä nuor­ten et­tä ai­kuis­ten maa­jouk­ku­eis­sa maa­han­muut­ta­ja­taus­tais­ten ur­hei­li­joi­den osuus on nä­ky­vä. HuMu ei ai­koi­naan ra­por­teis­saan mai­nin­nut mo­ni­kult­tuu­ri­sia nuo­ria.

Vie­lä on mai­nit­ta­va yk­si yh­teis­kun­nal­li­nen muu­tos Suo­mes­sa, jon­ka vai­ku­tus­ta ur­hei­luun on ai­na­kin jul­ki­ses­ti poh­dit­tu hy­vin vä­hän: mies­ten ja nais­ten pol­ku­jen eriy­ty­mi­nen.

Suo­mes­sa sol­mit­tu­jen avi­o­liit­to­jen mää­rä on pit­kä­ai­kai­ses­sa las­kus­sa, kou­lu­tuk­sen seg­re­gaa­tio su­ku­puo­len mu­kaan on erit­täin jyrk­kää ja ää­nes­tä­mi­nen vaa­leis­sa eriy­tyy su­ku­puo­lit­tain.

Sa­man­suun­tais­ta ke­hi­tys­tä nä­kyy myös ur­hei­lus­sa. Läm­sä ker­too Ki­Hun ke­rää­mis­tä mut­ta vie­lä jul­kai­se­mat­to­mis­ta tie­dois­ta, jois­sa ver­tail­laan la­ji­liit­to­jen val­ti­o­na­pu­ha­ke­muk­sis­saan il­moit­ta­mia li­sens­si­mää­riä. Al­le 12-vuo­ti­ai­den poi­kien ur­hei­lu­li­sens­seis­tä 78 pro­sent­tia oli nel­jäs­tä­tois­ta jouk­ku­e­pal­loi­lu­la­jis­ta, kun sa­ma­ni­käi­sil­lä ty­töil­lä osuus oli 35 pro­sent­tia.

Suo­men Pa­rii­sin lä­het­tä­mäs­sä olym­pi­a­jouk­ku­ees­sa nai­sia oli enem­mis­tö, 34 ur­hei­li­jaa 57:stä. Jouk­ku­een 25 ylei­sur­hei­li­jas­ta 18 oli nai­sia.