Pakken Kiekkokulma: Liigan kulisseissa kovaa vääntöä
Vaikka Liigan johto julistikin sarjan avoimeksi ensi kaudeksi, eli Mestiksen voittaja karsii liigapaikasta pääsarjan viimeiseksi jääneen joukkueen kanssa, niin poru jatkuu.
Kaiken lisäksi Kiekko-Espoo nostetaan ensi kaudeksi liigaan.
Kohun nostattaja on Suomen Jääkiekkoilijat Ry. Pelaajayhdistyksen näkemys on se, että heidän edustajansa pitäisi voida osallistua Liigan ja Suomen Jääkiekkoliiton väliseen neuvottelukuntaan.
Suomen huippukiekkoilun tulevaisuutta on suunniteltu siten, että pelaajien edustajat osallistuvat työryhmään, joka sitten antaa omia ideoitaan ja lausuntoja neuvottelukunnalle.
Kun SM-liiga Oy perustettiin, niin Jääkiekkoliitto ja SM-liiga sopivat neuvottelukunnassa säännöt, miten toimintaa kehitetään ja miten päätökset tehdään.
Nyt pelaajayhdistys haluaisi tulla kolmanneksi osapuoleksi neuvottelukuntaan. Liigan ja Jääkiekkoliiton välisessä sopimuksessa ei ole mainintaa siitä, että neuvottelukuntaan voisi tulla kolmas jäsen.
Neuvottelukunnassa on neljä jäsentä kummallakin osapuolella, ja tämän ryhmän tekemät päätökset alistetaan liittovaltuuston ja Liigan hallituksen hyväksyttäväksi.
Kyse on vähän samasta asiasta kuin jos istuva hallitus ottaisi nyt työmarkkinaosapuolet valtioneuvoston kokouksiin tasavertaisina jäseninä.
Jokainen ymmärtää tilanteen mahdottomuuden. Suomen Jääkiekkoilijat Ry ei. Pelaajayhdistys on hakenut muskeleita myös suomalaisilta NHL-kiekkoilijoilta vaatimustensa taakse. Onpa väläytelty myös lakiteitse etenemistä.
Sarjaseurojen edustajat ovat myös kritisoineet sitä, ettei liigalisenssin hinnasta ole löytynyt selvää määritelmää. Tälle kritiikille on sijansa. Toisaalta on ymmärrettävää, ettei hinta ole kuin apteekin hyllyltä. Hinta elää sen mukaan, miten monta jakajaa on esimerkiksi tv-oikeuksilla ja millaisen yhteistyösopimukset Liiga onnistuu neuvottelemaan.
Liigan nouseva seura saa nämä edut vaikuttamatta niihin itse mitenkään.
Televisioinnin sopimus on joukkuetta kohden noin 1,4 miljoonaa euroa. Lisäksi seuroille jaetaan Liigan tekemien yhteistyösopimusten tuotot, jotka nekin nousevat lähelle miljoonaa.
Kiekko-Espoon liigalisenssin hinnaksi on julkisuudessa esitetty reilut kaksi miljoonaa. Summa vaikuttaa sopivalta ja Kiekko-Espoo sai lisenssin maksamiseen viisi vuotta aikaa.
On sitten pelaajayhdistys tai mikä jääkiekon taho tahansa, pitäisi pohdinnan keskiössä olla se, miten 16 pääsarjajoukkuetta kykenee selviytymään taloudellisesti.
Liigassa on liian monta seuraa, jotka tekevät tappioita kaudesta toiseen ja joita pidetään yllä yksittäisten rahoittajien turvin.
Velkaa on useita miljoonia, eikä realistisesta maksuohjelmasta ole tietoakaan.
Pauli Uusi-Kilponen
Lehdistöneuvos, Eurajoki