Pentti Lehtisalo: "Ikä on vain numero"
Pauli Uusi-Kilponen
Pentti Lehtisalon kohdalla tuo otsikon fraasi täyttyy täydellisesti. Hänelle tuli täyteen jo 82 ikävuotta, mutta kolmesti viikossa Pena sitoo hokkarit jalkaa ja astuu kaukaloon.
– Kun liikkuu hyvien ystävien seurassa, saa kaikki eväät ikääntymisen haittojen torjumiseen, sanoo Lehtisalo.
Hän kiteyttää sen, mitä lääkärit ovat jo pitkään painottaneet. Sosiaaliset suhteet, liikunta ja aktiivinen osallistuminen hidastavat vanhenemista ja vaivojen tuloa.
Pentin seura Tyynempi Yritys on yksi Suomen vanhimmista veteraaniseuroista. Se on perustettu vuonna 1968, kun varsinainen valtakunnallinen veteraanisarja alkoi vasta 1975.
Varsinaisesta veteraaniporukasta ei ollut kyse, kun ryhmä Porin kaupungin rakennusvirastolaisia kokoontui Porin Ulasoorin kaukaloon.
Vuoro varattiin rakennusviraston nimissä, mutta mukana oli myös paljon muitakin innokkaita harrastajia.
Sellaisia nimiä on muistikuvien mukaan jäällä nähty kuin Lasse Laippala, Antti Mantere, Jukka Tuominen, Raimo Suikki, Pentti Lehtisalo, Ilkka Juusela jne.
– Alusta asti lähdettiin siitä, että jäävuoro on sosiaalinen tapahtuma, jossa pelataan myös jääkiekkoa, sanoo Lehtisalo ja korostaa sanojen järjestystä.
Sosiaalisuus näkyy siinä tänä päivänäkin, että seuraan kelpuutetaan sopivat, ei pätevät. Jääkiekon osaaminen on toissijainen taito, sosiaaliset taidot, huumori ja vuorovaikutustaidot ratkaisevat.
Järjestys ei ole kuitenkaan merkinnyt sitä, etteikö Tyyriksen treeneissä olisi nähty myös huipputason osaajia.
– Kyllä meidän vuorolla on viilettänyt myös maajoukkueessa ja jopa NHL:ssä kokemusta hankkineita pelaajia. Tärkeintä on ollut ymmärtää tämän pelaamisen sosiaalinen luonne. Ei hampaat irvessä, vaan suu virneessä, kiteyttää Lehtisalo.
Yksi tunnetuimmista Tyyrisläisistä on kiekkolegenda Veli-Pekka Ketola. Myös Juha Jyrkkiö ja Tapio Levo ovat olleet seuran vuorolla tuttuja.
Jopa journalisteja on kelpuutettu joukkoon. Heitä on vuosikymmeniä edustanut nykyisin eläkkeellä oleva päätoimittaja Erkki Teikari.
Lehtisalo korostaa sakin sekalaisuutta. On virkamiehiä, työmiehiä toimitusjohtajia, yrittäjiä ja kaikkea siltä väliltä. Yhteenkuuluvuus on kuitenkin vahvaa.
Tällaisia kohtaamisia tahtoo olla yhä vähemmän. Ihmiset elävät omassa kuplassaan, samanmielisten kanssa, tai tuijottavat passiivisesti tietokoneruutua tai älykännykkää.
– Minun reseptini on, että harrastakaa yhdessä erilaisissa porukoissa, tavatkaa ihmisiä nokikkain ja liikkukaa päivittäin.
Lehtisalo pitää tästä kiinni. Kolme kertaa viikossa jäällä ja kävelylenkkejä välipäivinä.
Nykyisin Pori tarjoaa hyvät mahdollisuudet jääliikuntaan, sillä halleja on kolme. Tyynemmän Yrityksen vuorot ovat eläkeläisille sopivasti päiväsaikaan, kun alkuaikoina halliin pääsi iltayöstä. Tyynempi Yritys ei juuri pelaa toisia seuroja vastaan. Painotus on omissa vuoroissa. Vastassa ovat valkoiset ja sinipaitaiset.
– Kyllä siinä aina pientä jäynää on siitä, kumpi voitti. Voittajat ovat tietysti vahvoilla, kun huulta heitetään, Lehtisalo naureskelee.
Pientä koiruuttakin saa harrastaa. Se oikeus on kuitenkin varattu lähinnä Penalle itselleen.
– No, jos oikein vikkeläkinttuinen yrittää ohi, niin kaipa sitä voi pikkuisen koukata, Lehtisalo naureskelee.
Porukan sosiaalisuudesta saa hyvän kuvan pukukopissa. Puheensorina ei taukoa, kun treenien kohokohdat käydään läpi, ja omiin päin vetoa voi vapaasti harrastaa.