Kela-korvauksiin tulossa runsaasti muutoksia: yli 65-vuotiaille valinnanvapauskokeilu, hedelmöityshoidoista korvataan noin 40 prosenttia
Terhi Riolo Uusivaara / STT
Hallitus aikoo toteuttaa Kela-korvauksiin useita muutoksia. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kertoi keskiviikkona tiedotustilaisuudessa, että yksityislääkärikäyntien Kela-korvausta ei nosteta vuodenvaihteessa 30 eurosta 50 euroon, kuten on aiemmin esitetty, vaan korvauksiin tehdään muita muutoksia.
– Tässä valmistelussa on laajasti hyödynnetty lausuntopalaute ja tehty myös runsaasti korjauksia esitykseen, Grahn-Laasonen sanoi.
– Hallitukselle Kela-korvausten kehittäminen on työkalu, jolla halutaan ennen kaikkea edistää suomalaisten hoitoon pääsyä ja myös valinnanvapautta.
Yli 65-vuotiaille on tulossa Kela-korvauksiin perustuva valtakunnallinen valinnanvapauskokeilu, jonka on tarkoitus alkaa ensi vuoden syyskuussa. Siinä kyseiseen ikäryhmään kuuluvat pääsisivät yksityisen yleislääkärin vastaanotolle omavastuulla, joka olisi julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun suuruinen.
Grahn-Laasosen mukaan kyse on eräänlaisesta valtakunnallisesta palvelusetelistä, johon ovat oikeutettuja kaikki 65 vuotta täyttäneet ympäri Suomen.
Kokeiluun sisältyy hintakatto, jossa lääkäripalveluiden tuottaja sitoutuu tarjoamaan käyntejä enintään tietyllä hinnalla. Mallin tarkemmat yksityiskohdat ovat Grahn-Laasosen mukaan vielä valmistelussa. Hintakattoa on hänen mukaansa tarkoitus laajentaa myöhemmin koskemaan myös muita Kela-korvauksia.
Hedelmöityshoitojen Kela-korvaukset aiotaan palauttaa ensi vuoden alusta lähtien kahden vuoden tauon jälkeen. Korvaukset kattaisivat jatkossa noin 40 prosenttia korvauksen perusteena olevista kustannuksista.
Korvausten laajuus olisi sama kuin vuonna 2022 mutta korvausprosentti huomattavasti suurempi.
Grahn-Laasonen kertoi, että hallitus antaa asiaa koskevan esityksen torstaina.
Ensi vuoden huhtikuussa on hänen mukaansa suunniteltu astuvan voimaan useita muita muutoksia Kela-korvauksiin.
– Tässä tavoitteena on se, että Kela-korvauksia kohdennetaan aiempaa vaikuttavammin ennaltaehkäisyyn ja toisaalta lääkärikäynteihin, joita on heikommin saatavilla julkisessa terveydenhuollossa, Grahn-Laasonen sanoi.
Silmälääkärien ja gynekologien korvaustaksoja ollaan korottamassa niin, että ne olisivat arviolta 60–70 euroa.
Fysioterapia aiotaan palauttaa korvattavaksi, ja jatkossa korvauksen saisi myös ilman lääkärin lähetettä enintään neljästä käynnistä vuodessa. Korvaustaksa olisi noin 15 euroa.
Suuhygienistien korvaustaksa olisi jatkossa noin 21 euroa, ja korvauksen saisi ilman hammaslääkärin lähetettä enintään kahdesta käynnistä vuodessa.
Hammashoidon ja mielenterveyspalveluiden Kela-korvauksiin on tulossa Grahn-Laasosen mukaan maltillinen korotus.
Lisäksi hallitus aikoo valmistella ja toteuttaa omalääkärimallikokeilun. Mallin kehittämiseen voidaan käyttää Kela-korvauksia.
Kelan pääjohtaja Outi Antila sanoi tiedotustilaisuudessa olevansa tyytyväinen siihen, että Kela-korvausten suhteen on edetty eteenpäin.
– On hyvä, että palautetaan korvattavaksi niitä palveluita, joita ei helposti ole saatavilla hyvinvointialueilla tai yleisesti ottaen julkisesta terveydenhoidosta.
Hän nosti esiin hedelmöityshoitojen palauttamisen Kela-korvattaviksi.
– On tarpeellista, että niistä palveluista saadaan myös yhdenvertaisia sillä, että korvaukset ovat sen suuruiset, että useammat ihmiset voivat niitä käyttää.
Yli 65-vuotiaiden valinnanvapauskokeilua Antila sanoi pitävänsä hyvänä alkuna. Hän kertoi sen vastaavan suunnilleen mallia, jonka Kela aikanaan laati hallitusneuvotteluihin.
Ikäryhmän valinta johtuu hänen mukaansa muun muassa siitä, että yli 65-vuotiaat useimmiten tippuvat pois työterveyshuollon piiristä.
– Toisaalta meidän tilastoseurannassa on ollut havaittavissa, että yli 65-vuotiailla tämä käyttö on lisääntynyt jo 30 euroon korotuksella enemmän kuin muilla, lähes kaksinkertaisia lukuja saadaan siitä ikäryhmästä. Ja se kohdistuu nimenomaan yleislääkäreihin ja silmälääkäreihin.
Yksityislääkärikäynneistä maksettavien Kela-korvausten tasoa nostettiin vuoden alusta niin, että vastaanottokäynnistä korvataan nyt 30 euroa ja videovastaanotosta 25 euroa, kun viime vuonna korvaus oli kahdeksan euroa.
Grahn-Laasonen sanoi tiedotustilaisuudessa, että tätä yleiskorvaustasoa on tarkoitus tarkastella siinä vaiheessa, kun uusia vaiheita saadaan voimaan.
– Todennäköisesti tulee muutoksia viimeistään sitten syksyllä, kun saadaan tämä isompi valinnanvapauskokeilu käyntiin.
Hän huomautti, että Kela-korvausten korottamiseen on hallitusohjelman mukaisesti varattu 335 miljoonaa euroa neljän vuoden ajalle, ja "sillä summalla operoidaan".
Esimerkiksi valinnanvapauskokeilun tarkat kustannukset eivät ole vielä tiedossa.
– Siihen vaikuttaa myöskin se, että miten valmistelussa rajataan erikoislääkäripalveluiden osuus ja toisaalta mahdollisesti laboratoriotutkimukset, Grahn-Laasonen sanoi.
– Isossa kuvassa tavoitteena on se, että ennen muuta yleislääkärikäynteihin kohdentuu tämä raha, koska haluamme, että ihmiset pääsevät nopeasti hoitoon.
Hallituksen nyt peruttu suunnitelma nostaa yksityislääkärikäyntien Kela-korvaus 50 euroon sai osakseen laajaa arvostelua.
Kritiikin taustalla oli erityisesti se, että korvauksen nosto 30 euroon vuoden alussa ei näyttänyt helpottavan julkisen terveydenhuollon painetta ja jonoja, vaikka nostoa oli sillä perusteltu.
Kelan syyskuussa julkaistun selvityksen mukaan yksityislääkärikäynnit lisääntyivät tammi–kesäkuussa vain noin kaksi prosenttia. Kela-korvausmenot puolestaan kolminkertaistuivat viime vuoden vastaavasta ajasta.
Lisäksi lisäeuroista kohdentui enemmän hyvätuloisille kuin pienituloisille.
Kelan tutkijat arvioivat tuolloin, ettei korvaussumman nosto 50 euroon luultavasti vaikuttaisi suuresti siihen, mitkä ryhmät käyttävät yksityislääkäripalveluita tai kuinka paljon.
