Maahanmuuttokaan ei pelasta Suomea koululuokkien kutistumiselta
Heli Laakkonen / STT
Vuonna 2040 Suomessa väestön määrä kasvaa tasaisesti, mutta samalla lasten määrä vähenee nopeasti ja iäkkäiden ihmisten lukumäärä kasvaa vahdilla. Maahanmuuton vuoksi väestön määrä kasvaa erityisesti suurissa kaupungeissa, mutta pienemmillä paikkakunnilla väestö vähenee voimakkaasti.
Näin ennustaa konsulttiyhtiö MDI tuoreessa väestöennusteessaan vuosille 2023–2040.
– Maahanmuuton merkitys on sen takia suuri, että seuraavien 20 vuoden aikana se on ainoa tekijä, joka voi vahvistaa Suomen työikäisen väestön kehitystä, sanoo MDI:n asiantuntija Rasmus Aro STT:lle.
Aron mukaan maahanmuutto ei pysty korjaamaan alueellisesti eriytynyttä kehitystä, jos maahanmuuttajat eivät jää asumaan myös pienemmille paikkakunnille. Kuinka maahanmuuttajat sitten saataisiin kiinnostumaan myös syrjäisemmillä seuduilla asumisesta?
Aron mukaan työllistymismahdollisuudet vaillinaisellakin suomen kielen taidolla ja elämän sosiaaliset puolet, kuten kotiutuminen paikkakunnalle, ovat tärkeitä tekijöitä. Monet maahanmuuttajat ovat Aron mukaan kiinnostuneita asumaan alueilla, joissa on jo jonkin verran maahanmuuttajataustaisia ihmisiä. Myös mahdollinen syrjintä esimerkiksi työnhaussa tai muussa elämässä kannustaa muuttamaan pois.
Maahanmuuttajataustaisten ihmisten innokkuus muuttaa pääkaupunkiseudulle kertoo Aron mukaan siitä, että Suomessa ei ole toistaiseksi täysin onnistuttu maahanmuuttajien kotouttamisessa.
– Kyllä se karua kieltä puhuu, että meillä on monia maakuntia, joista yli puolet maahanmuuttajista muuttaa muualle Suomeen.
Aro kertoo, että vain Uusimaa ja vähäisessä määrin Varsinais-Suomi saavat muuttovoittoa maan sisällä muuttavista maahanmuuttajista. Jopa Pirkanmaa oli 2010-luvulla muuttotappioalue maahanmuuttajien suhteen.
– Riski ei ole siinä, pärjäävätkö suuret kaupungit, vaan se, pysyvätkö muut paikkakunnat pinnalla myös tulevaisuudessa, Aro varoittaa.
Aro sanoo, että Suomi on erityisen hankalassa maahanmuuttotilanteessa muihin pohjoismaihin verrattuna. Suomessa maahanmuuttajataustaiset ihmiset ovat keskittyneet asumaan pääkaupunkiseudulle poikkeuksellisen sankoin joukoin.
– Tämä on erityisesti Suomen haaste. Esimerkiksi Ruotsissa monet keskisuuret kaupungit porskuttavat ihan hyvin eteenpäin ja monet maaseutukunnatkin pärjäävät aika hyvin. Sama koskee jossain määrin Tanskaa ja erityisesti Norjaa.
Tämä johtuu Aron mukaan siitä, että muihin Pohjoismaihin on muutettu muualta paljon pidempään kuin Suomeen, mikä on osaltaan pitänyt yllä nuorempaa väestörakennetta. Maahanmuutto myös jakaantuu tasaisemmin muissa Pohjoismaissa suurten kaupunkien ja muiden paikkojen välillä. Lisäksi syntyvyys ei ole laskenut muissa Pohjoismaissa yhtä reippaasti kuin Suomessa.
Suomi on siis aikamoisessa liemessä.
– Tämä on sillä lailla erittäin haastavaa, että tämä ajaa Suomen paljon vaikeampaan tilanteeseen kuin muut Pohjoismaat, jos mietitään vaikka maiden välistä kilpailukykyä, Aro sanoo.
MDI on tehnyt ennusteen myös vaihtoehdolle, jossa maahanmuutto hiipuisi vähäiseksi tai hyvin vähäiseksi. Maahanmuuttajia saapuisi ennusteessa Suomeen saman verran kuin 2010-luvulla, mikä johtaisi tilanteeseen, jossa väestökehitys pysähtyisi tai kääntyisi ensimmäistä kertaa tilastohistoriassa pysyvästi negatiiviseksi. Tämä johtuisi siitä, että kuolleiden määrä olisi koko ajan suurempi kuin syntyneiden määrä.
Myös työikäinen väestö pienenisi ilman merkittävää maahanmuuttoa.
– Tämä tarkoittaa sitä, että todennäköisesti työvoiman kehitys heikkenee. Se ei tarkoita, että työvoima välttämättä vähenee, jos työllisyysaste nousee merkittävästi, mutta se ei voi nousta loputtomiin. Siksi näihin isoihin muutoksiin joudutaan vastaamaan mahdollisesti pienemmällä ja pienenevällä työikäisellä väestöllä. Tämä sitten heijastuu siihen, löytyykö tarpeeksi osaavaa työvoimaa ja onko Suomi houkutteleva kohde tulevaisuuden investoinnille, Aro pohtii.
Hänen mukaansa lasten määrän romahtaminen ja väestön voimakas ikääntyminen ovat kehityskulkuja, jotka ovat edessä joka tapauksessa maahanmuuton määrästä huolimatta. Aro sanoo, että koululuokat pienenevät monessa kunnassa matalan syntyvyyden vuoksi, vaikka maahanmuutto jatkuisi runsaana.
– Kunnissa joudutaan valmistautumaan sellaiseen tulevaisuuteen, että peruskouluikäisiä on jopa viidennes tai neljännes vähemmän kuin aiemmin.
Maahanmuuttajien määrä voi Aron mukaan vähentyä, jos Suomen kansainvälinen vetovoima heikkenee tai työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton vaatimuksia kiristetään merkittävästi. Samoin vaikutusta on hänen mukaansa sillä, jos ulkomailta tulleiden opiskelijoiden työllistyminen tehdään vaikeammaksi.
Aro sanoo, että politiikkatoimilla on todella suuri vaikutus maahanmuuttoon.
– Sen takia väitän, että kaikki maahanmuuton skenaariot ovat mahdollisia. Jos Suomi tehdään epähoukuttelevaksi maahanmuuttajille tai maahanmuutto tehdään vaikeaksi, niin kyllähän se totta kai vaikuttaa negatiivisesti tähän tasoon.
Aro sanoo, että toisaalta viimeiset pari vuotta ovat osoittaneet, että Suomi on houkutteleva maa työn tai koulutuksen perässä Suomeen muuttaville. Vaikka Ukrainasta tulleiden määrää ei huomioitaisi, työ- ja opiskeluperäisten maahanmuuttajien määrä on kasvanut paljon viime vuosina.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus on tuomassa syksyllä eduskuntaan useampia maahanmuuttopolitiikkaa kiristäviä esityksiä. Syksyllä on tarkoitus antaa esimerkiksi esitys kansalaisuuslain muutosten toisesta osasta. Sillä kiristettäisiin kansalaisuuden saamisen edellytyksiä muun muassa tiukentamalla nuhteettomuusedellytyksiä ja palauttamalla varsinainen toimeentuloedellytys.
Hallitus on lisäksi esittänyt muun muassa niin kutsuttua kolmen kuukauden sääntöä, jonka myötä työttömäksi jäänyt, työperäisellä oleskeluluvalla Suomessa asuva maahanmuuttaja poistettaisiin maasta, jos hän ei saa kolmen kuukauden kuluessa uutta työtä.
Työ- ja elinkeinoministeri Arto Satosen (kok.) mukaan sääntö koskisi ainoastaan niitä, jotka ovat olleet maassa alle kaksi vuotta työntekijän oleskeluluvalla. Erityisasiantuntijoilla raja olisi kuusi kuukautta, kuten myös kaikilla, jotka ovat olleet maassa yli kaksi vuotta.
Työ- ja elinkeinoministeriö kertoi elokuun lopussa, että työ- ja koulutusperusteisten oleskelulupahakemusten määrä on noussut hieman tänä vuonna. Ensimmäistä työlupaa haki vuoden alkupuoliskolla reilut 9 000 ihmistä, kun vuotta aiemmin hakijoita oli reilut 8 760.
