Saa­ra-Mii­ra Kok­ko­nen / STT

Pie­ni­tu­loi­sim­mis­ta per­heis­tä tu­le­vat lap­set jou­tu­vat huo­mat­ta­vas­ti use­am­min kiu­saa­mi­sen koh­teek­si kuin suu­ri­tu­lois­ten per­hei­den lap­set. Asia sel­vi­ää tut­ki­mus­hank­kees­ta, jon­ka on teh­nyt Kan­sal­li­nen kou­lu­tuk­sen ar­vi­oin­ti­kes­kus (Kar­vi).

Tut­ki­muk­sen mu­kaan kiu­sa­tuk­si jou­tu­mi­sen to­den­nä­köi­syys las­kee ta­sai­ses­ti per­heen tu­lo­ta­son nous­tes­sa.

Sen si­jaan maa­han­muut­ta­jien las­ten to­den­nä­köi­syys jou­tua kiu­sa­tuk­si ei rii­pu per­heen tu­lo­ta­sos­ta. Heil­lä ris­ki kiu­saa­mi­ses­ta on per­heen tu­lois­ta riip­pu­mat­ta suun­nil­leen yh­tä suu­ri kuin pie­ni­tu­loi­sim­pien suo­ma­lais­taus­tais­ten per­hei­den las­ten.

Kar­vin ky­se­ly­tut­ki­muk­ses­sa kar­toi­tet­tiin 5. luo­kan op­pi­lai­den ko­ke­muk­sia kiu­saa­mi­ses­ta ja en­nak­ko­luu­lois­ta. Ky­se­lyyn osal­lis­tui yli 16 000 op­pi­las­ta lä­hes sa­das­ta ete­lä­suo­ma­lai­ses­ta kou­lus­ta.

Tut­ki­muk­ses­sa op­pi­las ar­vi­oi­tiin kiu­saa­mi­sen koh­teek­si, jos muut luo­kan op­pi­laat vas­ta­si­vat ky­se­lys­sä, et­tä op­pi­las­ta on kiu­sat­tu vii­mei­sen kuu­kau­den ai­ka­na. Op­pi­las pys­tyi ni­me­ä­mään myös it­sen­sä.

Ai­neis­to ke­rät­tiin säh­köi­se­nä ky­se­ly­nä kol­me­na pe­räk­käi­se­nä vuon­na 2021–2023. Tie­don­ke­ruu jat­kuu ku­lu­van lu­ku­vuo­den ai­ka­na.

Op­pi­lai­den per­he­taus­tan tie­toi­na käy­tet­tiin huol­ta­jien tu­lo­ja ja syn­ty­mä­maa­ta. Tie­dot ke­rät­tiin Ti­las­to­kes­kuk­sen yl­lä­pi­tä­mis­tä re­kis­te­reis­tä.

Ko­ke­mus kiu­saa­mi­ses­ta vaih­te­li op­pi­lai­den vas­tauk­sis­sa. Kai­kis­ta op­pi­lais­ta 39 pro­sent­tia on mai­nit­tu kiu­saa­mi­sen koh­teek­si ai­na­kin yh­den luok­ka­to­ve­rin tai op­pi­laan it­sen­sä vas­tauk­sis­sa. Puo­les­taan yh­dek­sän pro­sent­tia op­pi­lais­ta on mai­nit­tu kiu­saa­mi­sen koh­teek­si vä­hin­tään kol­men op­pi­laan vas­tauk­sis­sa.

Tut­ki­jat us­ko­vat, et­tä erot lu­vuis­sa il­men­tä­vät kiu­saa­mi­sen mo­ni­nai­suut­ta ja eri­lai­sia nä­ke­myk­siä sii­tä, mil­loin kiu­saa­mi­sen raja ylit­tyy. Tä­män ta­kia ei voi yk­si­se­lit­tei­ses­ti mää­ri­tel­lä, kuin­ka yleis­tä kiu­sa­tuk­si tu­le­mi­nen on.

Ky­se­lys­sä sel­vi­tet­tiin myös kiu­saa­mi­sen syi­tä. Op­pi­lai­den mu­kaan ylei­sin syy on kiu­saa­mi­sen koh­teen oma toi­min­ta, ku­ten rii­dan haas­ta­mi­nen, mui­den är­syt­tä­mi­nen, vir­heen te­ke­mi­nen tai oma vaa­te­tus. Myös huo­nos­ti pär­jää­mi­nen kou­lus­sa kat­sot­tiin usein syyk­si jou­tua kiu­sa­tuk­si.

Maa­han­muut­ta­jien lap­set puo­les­taan ko­ke­vat suo­ma­lais­taus­tai­sia use­am­min kiu­saa­mi­sen joh­tu­van sei­kois­ta, joi­hin op­pi­lai­den on it­se vai­ke­aa tai mah­do­ton­ta vai­kut­taa. Täl­lai­sia seik­ko­ja ovat kiu­sa­tun maa­han­muut­ta­ja­taus­ta, kie­li, us­kon­to tai ihon­vä­ri.

Maa­han­muut­ta­jien lap­sis­ta 46 pro­sent­tia ni­met­tiin ai­na­kin ker­ran kiu­saa­mi­sen koh­teek­si, kun mui­den las­ten koh­dal­la luku oli 36 pro­sent­tia.

Kar­vin ky­se­ly ja nyt jul­kais­tut tu­lok­set ovat osa laa­jem­paa tut­ki­mus­han­ket­ta, jos­sa et­si­tään ja ko­keil­laan konk­reet­ti­sia kiu­saa­mis­ta eh­käi­se­viä toi­men­pi­tei­tä.