STT

Pie­ni­tu­lois­ten per­hei­den nuo­ret käyt­tä­vät vä­hem­män re­sep­ti­lääk­kei­tä kuin muut nuo­ret, käy il­mi Ke­lan tut­ki­muk­ses­ta. Poik­keuk­se­na ovat psyy­ken­lääk­keet, joi­den käyt­tö on ylei­sem­pää pie­ni­tu­lois­ten per­hei­den nuo­ril­la.

Nuor­ten re­sep­ti­lää­ke­käy­tös­sä on suu­ret tu­lo­ryh­mit­täi­set erot, ker­too Kela tie­dot­tees­saan.

Suu­ri­tu­loi­sim­paan vii­teen pro­sent­tiin kuu­lu­vien per­hei­den nuo­ret käyt­ti­vät ylei­sim­piä re­sep­ti­lääk­kei­tä 15–55 pro­sent­tia to­den­nä­köi­sem­min kuin pie­ni­tu­loi­sim­paan vii­teen pro­sent­tiin kuu­lu­vien per­hei­den nuo­ret. Suu­rin ero oli al­ler­gia- ja ast­ma­lääk­keis­sä.

Ai­em­mis­ta tut­ki­muk­sis­ta tie­de­tään, et­tä ter­vey­son­gel­mat ovat kui­ten­kin ylei­sem­piä pie­ni­tu­loi­sis­ta per­heis­tä tu­le­vil­la nuo­ril­la. Jos re­sep­ti­lääk­kei­den käyt­tö koh­den­tui­si tar­peen mu­kaan, pie­ni­tu­lois­ten per­hei­den nuor­ten pi­täi­si pe­ri­aat­tees­sa käyt­tää enem­män re­sep­ti­lääk­kei­tä.

– Pie­ni­tu­lois­ten per­hei­den nuo­ret saat­ta­vat käyt­tää re­sep­ti­lääk­kei­tä vä­hem­män kuin ter­vey­den­hoi­dol­li­nen tar­ve edel­lyt­täi­si. Näil­lä nuo­ril­la voi ol­la esi­mer­kik­si vai­keuk­sia pääs­tä hoi­toon tai kus­tan­taa re­sep­ti­lääk­kei­den oma­vas­tuu­o­suuk­sia, ar­vi­oi Ke­lan eri­kois­tut­ki­ja Heta Moust­gaard tie­dot­tees­sa.

Suu­rem­pi­tu­lois­ten per­hei­den nuo­ret puo­les­taan saat­ta­vat käyt­tää lääk­kei­tä lie­viin­kin vai­voi­hin, kos­ka hei­dän on hel­pom­pi pääs­tä ter­vey­den­huol­lon pii­riin.

Ylei­sim­piin re­sep­ti­lääk­kei­siin lu­keu­tu­vat an­ti­bi­oo­tit, ki­pu­lääk­keet sekä al­ler­gia- ja ast­ma­lääk­keet.

Nyt val­mis­tu­neen tut­ki­muk­sen ai­neis­to­na käy­tet­tiin lä­hes 1,5 mil­joo­nan vuo­si­na 1979–2003 syn­ty­neen suo­ma­lai­sen re­kis­te­ri­tie­to­ja. Tut­ki­jat ana­ly­soi­vat ylei­sim­pien Kela-kor­vat­tu­jen re­sep­ti­lää­ke­ryh­mien käy­tön to­den­nä­köi­syyt­tä 16–20 vuo­den iäs­sä ja ver­ta­si­vat sitä sa­mo­jen ih­mis­ten lap­suus­per­heen tu­loi­hin näi­den ol­les­sa 11–15 vuo­ti­ai­ta. Ai­neis­tos­sa ei ol­lut tie­toa il­man re­sep­tiä os­te­tuis­ta lääk­keis­tä tai lääk­keis­tä, jot­ka ei­vät ol­leet Kela-kor­vauk­sen pii­ris­sä.

Psyy­ken­lääk­kei­den koh­dal­la ti­lan­ne oli päin­vas­tai­nen kuin muis­sa ylei­sim­mis­sä lää­ke­ryh­mis­sä: nii­den käyt­tö oli ylei­sem­pää pie­ni­tu­lois­ten per­hei­den nuo­ril­la. Pie­ni­tu­loi­sim­pien nuor­ten to­den­nä­köi­syys käyt­tää psyy­ken­lääk­kei­tä oli kak­sin­ker­tai­nen ver­rat­tu­na suu­ri­tu­loi­sim­pien per­hei­den nuo­riin.

Tut­ki­joi­den mu­kaan vai­kut­taa sil­tä, et­tä nuor­ten psyy­ken­lääk­kei­den käyt­tö koh­den­tuu enem­män tar­peen mu­kai­ses­ti kuin mui­den re­sep­ti­lääk­kei­den käyt­tö.

– Mie­len­ter­vey­son­gel­mat ovat tut­ki­mus­ten mu­kaan ylei­sem­piä pie­ni­tu­lois­ten per­hei­den nuo­ril­la, jo­ten lää­ke­hoi­toa näyt­täi­si saa­van ryh­mä, jos­sa tar­ve­kin on suu­rin, Moust­gaard sa­noo.

Toi­saal­ta lää­ke­hoi­toa ei suo­si­tel­la nuo­ril­la en­si­si­jai­sek­si hoi­to­muo­dok­si esi­mer­kik­si lie­vään ja kes­ki­vai­ke­aan ma­sen­nuk­seen. Lää­ke­hoi­to on kui­ten­kin suh­teel­li­sen edul­lis­ta ver­rat­tu­na hoi­to­suo­si­tus­ten mu­kai­seen psy­ko­te­ra­pi­aan. On­kin ai­em­paa näyt­töä sii­tä, et­tä eri­mer­kik­si Ke­lan osit­tain kor­vaa­maa kun­tou­tusp­sy­ko­te­ra­pi­aa saa­vat vä­hi­ten pie­ni­tu­lois­ten per­hei­den nuo­ret.

Tut­ki­jat ver­tai­li­vat myös si­sa­ruk­sia, jot­ka oli­vat al­tis­tu­neet eri­lai­sil­le lap­suus­per­heen tu­loil­le. Nämä si­sa­ruk­set ei­vät eron­neet lää­ke­käy­tön osal­ta toi­sis­taan. Tämä voi tut­ki­joi­den mu­kaan ker­toa yh­tääl­tä sii­tä, et­tä per­heen tu­lo­jen mu­kai­sia ero­ja lää­ke­käy­tös­sä se­lit­tä­vät muut si­sa­rus­ten ja­ka­mat per­hei­den omi­nai­suu­det, ei niin­kään it­se tu­lo­ta­so. Toi­saal­ta si­sa­rus­ten vä­li­set erot tu­lo­ta­sos­sa oli­vat pie­nem­mät kuin koko vä­es­tös­sä.