Teollisuusliiton Aalto sivalsi ministeri Rydmania isänmaallisuuspuheista – "Suorastaan hävytöntä"
Sanna Nikula / STT
Koko kuluneen viikon ajan olemme istuneet valtakunnansovittelijan luona hakemassa ratkaisua, vielä sellaista ei ole löytynyt. Näin kuvaili Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto liiton valtuustolle ajankohtaista neuvottelutilannetta.
Teollisuusliitto jätti maanantaina jo kuudennen lakkovaroituksen. Tähän mennessä ilmoitetut, yhteensä kuusi päivää kestävät toimipaikkakohtaiset työtaistelut koskevat Aallon mukaan 220:tä yritystä, joissa työskentelee yhteensä 33 000 työntekijää.
Aalto painottaa, ettei lakkovaroituksia ole annettu kevyin mielin ja edelleen tavoitteena on saada riita poikki ja sovinto aikaan ennen ilmoitettuja lakkoja.
Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työnantajien nykyinen työehtosopimus päättyy marraskuun lopussa. Ensimmäinen työtaistelu alkaa 3. joulukuuta, jos sitä ennen ei sopua saavuteta.
– Jos sovintoa ei näiden lakkovaroitusten myötä synny, on meillä valmius järjestää uusiakin järjestöllisiä toimia. Mutta päätökset näistä tehdään vasta, jos ne tulevat ajankohtaiseksi. Tällä hetkellä fokus on sovinnon saavuttamisessa, ja sen eteen teemme kaikkemme, Aalto sanoi ajankohtaiskatsauksessaan Teollisuusliiton valtuuston kokouksessa.
Osana tiivistettyä koordinaatiota SAK:n hallitus päätti, että ammattiliitot kertovat julkisesti tavoitteensa palkankorotuksiksi. Tavoitteeksi asetettiin 10 prosentin tai 250 euron korotukset kahdelle vuodelle.
Aalto sanoi, että ostovoimakuopan täyttämisen lisäksi tavoitteen takana oli, että Teollisuusliitto on tämän syksyn aikana tehnyt lukuisia yrityskohtaisia työehtosopimuksia, joiden kustannusvaikutus on lähellä ilmoitettua korotustavoitetta.
– Koska näiden sopimusten yhteydessä on sovittu, ettei yksityiskohtaisesti yritysten palkkaratkaisusta kerrota julkisuuteen, voin todeta tehdyistä sopimuksista sen, että niissä palkankorotukset kahdelle vuodelle ovat pääasiassa 7–9 prosentin haarukassa.
Aalto muistutti, että Teollisuusliitto on työehtosopimusneuvotteluissa paljon vartijana.
– Suomalaiset työntekijät katsovat meihin. Jos me emme saavuta riittävän vahvaa läpimurtosopimusta, ei minkään alan työntekijöille ole tarjolla oikeudenmukaisia palkankorotuksia.
Aalto sivalsi puheessaan elinkeinoministeri Wille Rydmania (ps.), joka hänen mukaansa oli todennut eduskunnan täysistunnossa, että maltilliset palkkaratkaisut olisivat ”isänmaallisia". Aallon mielestä valtioneuvoston edustajalta on suorastaan hävytöntä vaatia työntekijöitä isänmaallisuuden nimessä hyväksymään matalat palkkaratkaisut "samalla kun hallitus runnoo työelämäheikennyksiään työntekijöiden kurkusta alas".
– Täällä salissa oleva porukka on sitä joukkoa, joka tekee joka päivä töitä tämän maan – isänmaan – parhaaksi tehtaissa ja työmailla. En usko kovinkaan monen teollisuuden duunarin arvostavan sitä, että ministeri selittää aitiostaan käsin, miten työntekijöiden pitäisi osoittaa isänmaallisuuttaan.
