Frida Aho­nen / STT

Kuu­si­vuo­ti­ail­le an­net­ta­van tuh­ka­rok­ko-si­ko­tau­ti-vi­hu­ri­rok­ko­ro­kot­teen (MPR) toi­sen an­nok­sen kat­ta­vuu­des­sa on las­kua, sel­vi­ää Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tok­sen (THL) tuo­rees­ta ti­las­tos­ta.

Ti­las­ton mu­kaan vain hie­man yli 90 pro­sent­tia vuon­na 2017 syn­ty­neis­tä lap­sis­ta on saa­nut ro­kot­teen toi­sen an­nok­sen.

THL suo­sit­te­lee, et­tä yli 95 pro­sen­til­la vä­es­tös­tä oli­si kak­si MPR-ro­ko­te­an­nos­ta.

Al­le 90 pro­sen­tin jää­dään Kan­ta-Hä­meen, Poh­jois-Poh­jan­maan, Län­si-Uu­del­la­maal­la ja Ete­lä-Kar­ja­lan hy­vin­voin­ti­a­lu­eil­la sekä Ah­ve­nan­maal­la. THL:n mu­kaan alu­eel­li­set erot ovat Suo­mes­sa kui­ten­kin kan­sain­vä­li­ses­ti ver­tail­tu­na pie­niä.

MPR-ro­kot­teen tois­ta an­nos­ta lu­kuun ot­ta­mat­ta kan­sal­li­seen ro­ko­tu­soh­jel­maan kuu­lu­vien ro­ko­tus­ten kat­ta­vuu­det ovat lap­sil­la hy­väl­lä ta­sol­la, THL ker­too.

Ro­kot­ta­mat­to­muus on Suo­mes­sa edel­leen har­vi­nais­ta, mut­ta täy­sin ro­kot­ta­mat­to­mien las­ten osuus on kui­ten­kin ai­em­paa suu­rem­pi.

THL:n ti­las­tos­sa kat­ta­vuuk­sia tar­kas­tel­tiin vuo­si­na 2017 ja 2022 syn­ty­nei­den las­ten osal­ta.

Huo­noin ti­lan­ne on ti­las­ton mu­kaan Ete­lä-Kar­ja­lan hy­vin­voin­ti­a­lu­eel­la, jos­sa vain 81 pro­sent­tia vuon­na 2017 syn­ty­neis­tä on saa­nut MPR-ro­kot­teen toi­sen an­nok­sen. Ky­sees­sä on pi­dem­män ajan tren­di.

Ete­lä-Kar­ja­lan per­he­kes­kuk­ses­ta ker­ro­taan STT:lle, et­tä kyse voi kui­ten­kin ol­la sii­tä, et­tä kaik­ki ro­kot­teet ei­vät ti­las­toi­du THL:n jär­jes­tel­mään oi­kein.

– Voi ol­la niin, et­tä syys­tä tai toi­ses­ta esi­kou­lui­käi­set ei­vät ole ha­keu­tu­neet ro­ko­tuk­seen. (--) Lap­set saa­vat toi­sen an­nok­sen myö­hem­min, jopa 8-vuo­ti­ai­na, jol­loin se ei vält­tä­mät­tä näy THL:n ti­las­tos­sa.

THL:n asi­an­tun­ti­ja Ca­mil­la Jord­ma­nin mu­kaan THL:n seu­ran­ta-ai­ka lop­puu sii­hen, kun lap­si täyt­tää kah­dek­san vuot­ta.

Jord­man ar­vi­oi STT:lle, et­tä ikä­ra­ja saat­taa osal­taan se­lit­tää Ete­lä-Kar­ja­lan al­hais­ta pro­sent­ti­lu­kua.

Myös Län­si-Uu­del­la­maal­la vuon­na 2017 syn­ty­nei­den ro­ko­te­kat­ta­vuus on MPR-ro­kot­teen toi­sen an­nok­sen osal­ta al­hai­nen.

– 2018 syn­ty­nei­den tie­to­ja ei ole vie­lä käy­tet­tä­vis­sä, eli on lii­an ai­kais­ta sa­noa, on­ko kyse ti­la­päi­ses­tä las­kus­ta vai tren­dis­tä, neu­vo­lan yli­lää­kä­ri An­ni­ka Poh­to sa­noo STT:lle.

Vuon­na 2017 syn­ty­nei­den al­hai­nen toi­sen an­nok­sen kat­ta­vuu­den taus­tal­la voi ol­la hä­nen mu­kaan­sa mo­nia syi­tä. Yk­si se­lit­tä­vä te­ki­jä voi ol­la se, et­tä 6-vuo­ti­ai­den neu­vo­la­tar­kas­tus jäi ko­ro­na-ai­ka­na osal­ta pois.

– Se kos­ki vain lap­sia, joil­la oli­si ol­lut tosi tii­viis­ti kak­si hy­vin sa­man­kal­tais­ta käyn­tiä. To­te­sim­me, et­tä sii­nä ei ole jär­keä, vaan hei­dät oh­jat­tiin suo­raan kou­luun­tu­lo­tar­kas­tuk­seen, Poh­to sa­noo.

– Teem­me li­sä­sel­vi­tyk­siä sen sel­vit­tä­mi­sek­si, mik­si ro­kot­ta­mi­nen jäi osal­ta pois.

Taus­tal­la voi hä­nen mu­kaan­sa ol­la myös se, et­tä van­hem­mat ei­vät ole huo­man­neet va­ra­ta ai­kaa kuu­si­vuo­tis­tar­kas­tuk­seen. Ai­kai­sem­min Es­poos­sa per­heil­le lä­he­tet­tiin tar­kas­tuk­seen eril­li­nen kut­su, mut­ta ny­ky­ään van­hem­pien pi­tää it­se muis­taa va­ra­ta ai­ka.

– Me seu­raam­me kyl­lä, et­tä kaik­ki (per­heet) ovat yh­tey­des­sä ja lä­he­täm­me muis­tu­tuk­sia, mut­ta tämä on sil­ti voi­nut vai­kut­taa, Poh­to to­te­aa.

Li­säk­si on Poh­don mu­kaan muis­tet­ta­va, et­tä pie­ni osa per­heis­tä on ro­ko­te­vas­tai­sia.

– Toi­saal­ta MPR:n en­sim­mäi­sen an­nok­sen ro­ko­te­kat­ta­vuus on hy­väl­lä ta­sol­la, hän sa­noo.

95 pro­sen­tin ro­ko­te­kat­ta­vuut­ta suo­si­tel­laan, jot­ta tuh­ka­ro­kon tar­tun­ta­ket­jut kat­ke­ai­si­vat ja syn­tyi­si lau­ma­suo­ja tau­tia vas­taan.

– Tuh­ka­rok­ko tart­tuu erit­täin her­käs­ti. Mitä her­kem­min tau­ti tart­tuu, sitä suu­rem­man osan vä­es­tös­tä on ol­ta­va ro­ko­tet­tu. Jopa yh­dek­sän kym­me­nes­tä tuh­ka­ro­kol­le al­tis­tu­nees­ta suo­jaa­mat­to­mas­ta hen­ki­lös­tä saa tar­tun­nan, sa­noo THL:n joh­ta­va asi­an­tun­ti­ja Mia Kon­tio tie­dot­tees­sa.

Ro­ko­te­tuil­le tuh­ka­rok­ko ei ai­heu­ta uh­kaa. Kon­ti­on mu­kaan MPR-ro­ko­te suo­jaa erit­täin hy­vin tuh­ka­ro­kol­ta, si­ko­tau­dil­ta ja vi­hu­ri­ro­kol­ta.

– Suo­ma­lai­set mat­kai­le­vat pal­jon alu­eil­la, jois­sa tuh­ka­rok­koa on koko ajan. Esi­mer­kik­si Kau­koi­däs­sä, Kon­tio sa­noo STT:lle

Hä­nen mu­kaan­sa ro­ko­tet­tu­kin voi saa­da tuh­ka­ro­kon, jos al­tis­tus on erit­täin voi­ma­kas.

– Yleen­sä se tar­koit­taa sitä, et­tä tuh­ka­rok­ko on ro­kot­ta­mat­to­mal­la per­heen­jä­se­nel­lä, ja hä­nen kans­saan on tii­viis­sä kon­tak­tis­sa.

Ro­ko­te­tuil­la tau­din­ku­va on kui­ten­kin lie­vä ja saat­taa muis­tut­taa ta­val­li­sia fluns­sa­oi­rei­ta.

Ro­kot­ta­mat­to­mil­le tuh­ka­rok­ko voi ol­la va­ka­va sai­raus. Tuh­ka­rok­ko on koko ke­hon tu­leh­dus­ti­la eli ylei­sin­fek­tio, jol­la on vai­kei­ta jäl­ki­tau­te­ja.

– Toki kuo­le­man­vaa­ra on pie­ni. Noin yk­si tu­han­nes­ta, eh­kä vä­hän vä­hem­män, kuo­lee tuh­ka­rok­koon, Kon­tio sa­noo.

Kon­ti­on mu­kaan ris­ki­ryh­mäs­sä ovat eri­tyi­ses­ti pie­net lap­set, joil­la on pe­rus­sai­rauk­sia.

– Vii­me ai­koi­na on kui­ten­kin esi­merk­ke­jä pien­ten las­ten kuo­le­man­ta­pauk­sis­ta esi­mer­kik­si Yh­dys­val­lois­ta. Myös Ir­lan­nis­sa kuo­li hil­jat­tain yk­si lap­si tuh­ka­rok­koon.