Eriarvoisuuden kuilu vain kasvaa kasvamistaan – Porin yhteisöllisessä ruokailussa pohdittiin itsenäistä Suomea
Porin yhteisöllisessä ruokailussa pohdittiin tämän päivän itsenäistä Suomea ja todettiin, että elämme kahtia jakautuneessa maassa.
Maarit Kautto
"Hyvinvoinnista ei enää voida puhua. Kuilu vain syvenee ja eriarvoisuus kasvaa. Köyhät köyhtyvät ja rikkaat rikastuvat". Esimerkiksi tällaisia vastauksia sai Porin Kaarisillan yhtenäiskoulun yhteisöllisessä ruokailussa, kun ovien avautumista odottavilta jonottajilta kysyi: Minkälaisessa Suomessa me tänään elämme?
Synkkien ajatusten ja näkymien taustalla vaikuttavat koronapandemia, Ukrainan sota ja sen aiheuttama elinkustannusten nousu, lisääntyvä työttömyys sekä nykyhallituksen toimeenpanemat kovat leikkaukset muun muassa sosiaalietuuksiin.
– Ruoka vain kallistuu. Asumistuista leikataan. Terveyspalvelujen saanti on vaikeutunut ja kaikki muuttuu digitaaliseksi. Kyllä se ahdistusta kasvattaa, kun ei tiedä saako kohta lainkaan hoitoa tai mihin joutuu, kun ei enää kotona itsekseen pärjää.
– Aikaisemmin terveyskeskuskäynnistä velotettiin yksi maksu vuodessa, nyt on maksettava joka käynnistä erikseen. Monilla ei ole enää varaa käydä lääkärissä ja se taas vaikuttaa terveyteen ja selviytymiseen. Toiset joutuvat miettimään, ostanko tässä kuussa lääkkeet vai ruokaa, ihmiset miettivät.
Timo ja Maire Ylinokari käyvät yhteisöruokailussa 2-4 kertaa viikossa. Timo viihdyttää ruokailijoita usein huuliharppumusiikilla.
Tiistaina 26. marraskuuta Kaarisillan yhtenäiskoulun yhteisöllisessä ruokailussa oli ruokalistalla hapanimeläpossukastiketta, riisiä, tuoresalaattia ja näkkileipää. Ruokajuomaksi oli maitoa, piimää tai vettä. Ruokala täyttyi nopeasti, ruoka maistui, puheensorina oli vilkasta ja eräs ruokailija soitti välillä huuliharppua. Tunnelma oli lämminhenkinen ja iloinen. Ruoan lisäksi tarjolla oli ripaus kulttuuria, sillä Porin taidemuseon väkeä oli paikalla esittelemässä museon tarjontaa. Ruokalan ulkopuolella päivysti hyvinvointialueen Ikäkeskuksen pysäkki, josta sai halutessaan tietoa terveyspalveluista.
Yhteisöllistä ruokailua kiiteltiin vuolaasti, sillä se mahdollistaa kunnollisen, lämpimän aterian kerran päivässä ja ruokaa saa vielä omissa astioissa kotiinkin, jos sitä jää.
Yhteisöllinen ruokailu tarjoaa aterian lisäksi eri-ikäisten ihmisten kohtaamisia. Ruokailuun osallistuminen on myös ekoteko, jolla varmistetaan syömäkelpoisen ruuan hyötykäyttö.
Istun syömään kolmen iloisen ja reippaan naisen pöytään. Pohdiskelemme yhteisölliseen ruokailuun liittyviä ennakkoluuloja.
– Kyllä edelleen on olemassa sellainen häpeän leima, joka pitäisi saada kitkettyä kokonaan pois. Tämä ruokailu on tarkoitettu ihan kaikille tulotasoon, ammattiin, ikään, rotuun tai sukupuoleen katsomatta. Me teemme hyvän teon syömällä muuten roskiin joutuvan ruoan, naiset korostavat ja jatkavat:
– Se täytyy sanoa, että koulu ja rehtori tekevät kaikkensa ajattelutapojen muuttumiseksi. On hienoa, että rehtori poikkeaa meitä tervehtimään ja syömään aina kun ehtii.
Naisten mukaan yhteisölliseen ruokailuun osallistuminen saa yksinäänkin asuvan ihmisen pukeutumaan ja lähtemään kotoa neljän seinän sisältä ihmisten ilmoille.
– Ruokailu rytmittää päivää. Tulee laitettua hiukset ojennukseen ja mietittyä, mitä pistäisi päälleen. Jos istuisimme päivät pitkät kotona yksiksemme, kaikki kolotukset ja vihlomisetkin kasvaisivat jäävuoren korkuisiksi.
– Tämä ruokailu on myös hyväksi terveydelle, sillä se on monipuolista, oikein ja sydänystävällisesti valmistettua.
– Hienoa on sekin, että me emme tunnet toisiamme sen paremmin, emmekä änkeä toistemme elämiin, mutta voimme syömisen lomassa jutella kaikesta maan ja taivaan väliltä. Voimme ruotia, onko maan hallitus taas töpännyt normaalia enemmän. Toisilta saa myös hyviä vinkkejä, kuten missä kannattaa vaihdattaa autoon talvirenkaat tai tunteeko kukaan hyvää putkimiestä. Ja huumorikin täällä lentää, naiset nauravat.
Yhteisölliset ruokailut
Porin kaupungin kehittämisasiantuntija Päivi Erkko kertoo, että Kaarisillan yhtenäiskoulun yhteisöllisessä ruokailussa käy noin 60 ruokailijaa päivässä. Ruokaa tarjotaan arkipäivisin.
– Yhteisöllinen ruokailu on otettu hyvin vastaan ja sille on selkeä tarve. Saavutamme 10 000 kävijän rajan vielä vuoden loppuun mennessä, Erkko toteaa.
Kaarisillan yhtenäiskoululla yhteisöllinen ruokailu on arkipäivisin kello 12.45–13.45. Ruokailusta vastaavat Nuorten työpaja ja Palveluliikelaitos.
Pihlavassa, Mepon kotipesässä yhteisöllinen ruokailu on myöskin arkipäivisin kello 12.45–13.45. Ruokailun järjestämisestä vastaa Mepon kotipesä ry.
Itätuulen koululla ylijäämäruuan jako omiin astioihin maanantaisin, tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin kello 12.15 sekä yhteisöllinen ruokailu torstaisin Yhteisötila Salongissa, Kalskeentie 9, kello 12.15-13.15. Ruokailusta vastaavat Porin Teljän seurakunta ja SPR:n Porin osasto.
Yhteisöllistä ruokailua on myös Satakunnan Sininauhan kohtaamispaikka Pointissa arkisin kello 13–14. Ruokailusta vastaa Satakunnan Sininauha ry.