Ilpit muuttuivat luksuksesta arjen mukavuudeksi
Ilmalämpöpumppujen energiatehokkuus on lisännyt niiden suosiota.
Tiia Jokisalo
Ilmalämpöpumppujen suosio ja yleisyys ovat olleet noususuhdanteessa läpi 2000-luvun. Ilmalämpöpumppuja on Ulverilla asennettu jo 1990-luvulla, mutta aluksi ne olivat lähinnä täytetyötä muiden kylmätöiden ohella ja käyttötarkoituksena kohteissa juurikin jäähdytys.
Vielä tuolloin ilmalämpöpumput miellettiin luksustuotteiksi, mutta tekniikan kehittyessä ja koneiden yleistyttyä alettiin ymmärtää, että ne ovat energiatehokas tapa tuottaa lämpöenergiaa, ja luksustuote muuttui arjen mukavuudeksi, joka löytyy useasta taloudesta.
– Jos yhden kilowatin sähköä pystyy lämpöpumpun avulla muuttamaan neljäksi kilowatiksi lämpöenergiaa, niin miksi emme sitä tekisi. Lämpöpumppujen pääidea onkin, että pystymme tuottamaan suuremman määrän lämpöenergiaa mitä kulutamme sähköä, Lasse Saustamo Ulverilta kertoo ja jatkaa:
– Nykymaailman tilanne on ajautunut siihen pisteeseen, että joudutaan miettimään uusia ja korvaavia lämmitysmuotoja, jotka kuormittavat vähemmän ilmastoa. Vanhoista lämmitysmuodoista pitää päästä hiljalleen eroon.
Siihen, mikä lämmitysjärjestelmä on paras, vaikuttaa moni asia.
– Käymme aina asiakkaan luona kartoittamassa tilan ja sijainnin ja mietimme järkevimmän vaihtoehdon, jotta asiakas saa parhaimman hyödyn. Onhan se hienoa, jos pystymme leikkaamaan lämmityskuluista vaikka puolet pois ja saamme kuulla, että asiakas on säästänyt asentamallamme tuotteella.
Ilmalämpöpumppu on yleensä halvin ja helpoin tapa täydentää lämmitysjärjestelmää silloin, kun talossa on esimerkiksi sähköpatterit, sähköinen lattialämmitys tai kattolämmitys.
Ilmavesilämpöpumppu ja maalämpöpumppu soveltuvat puolestaan kiinteistön päälämmönlähteeksi, kun siellä on vesikiertoinen lämmönjako eli esimerkiksi patterit tai lattialämmitys.
Omavaraisuus on monelle yhä tärkeämpää ja moni haluaakin tuottaa sähköä itse. Tämä onnistuu aurinkopaneelien avulla.
– Oikein mitoitettu ja asennettu aurinkosähköjärjestelmä maksaa itsensä enemmin tai myöhemmin takaisin, varsinkin sähkön hinnan heilahdellessa. Investoimalla aurinkoenergiaan sähkölasku pienenee ja riippuvuus valtionverkosta vähenee hyödyntäen samalla uusiutuvaa energiaa.
Sähköä on myös mahdollisuus varastoida akkuihin, josta sitä voidaan ottaa käyttöön tai myydä tehoreserviin, Lasse Saustamo kertoo.
Nakkilalaisen Ulverin juuret ulottuvat aina 1950-luvulle saakka, jolloin Raimo Saustamo teki ensimmäiset kylmäasennuksensa. Aikaa meni kuitenkin vielä vuoteen 1991, kunnes Saustamo perusti Kylmätekniikka Ulver Oy:n. Myöhemmin vuonna 2006 ohjaksiin astui poika Jari Saustamo ja nyt mukana on myös pojanpoika Lasse Saustamo. Tänä päivänä yritys tunnetaan nimellä Ulver.
– Alun perin toimintamme painottui kylmälaitteisiin, mutta nykyään keskitymme luomaan lämpöä ja viilennystä lämpöpumppujen asiantuntijana, Jari Saustamo summaa Ulverin ydintoiminnan.
