Maa­rit Kaut­to

Po­rin kes­kus­tas­sa ja kaup­pa­kes­kus Iso­Kar­hus­sa työs­ken­te­le­vä Se­cu­ri­tak­sen var­ti­ja koh­taa nuo­ria joka päi­vä ja nä­kee, mi­ten nämä ai­kaan­sa viet­tä­vät. Var­ti­ja käyt­tää ju­tus­sa su­ku­ni­me­ään Kuk­ko, kos­ka sil­lä ni­mel­lä hä­net tun­ne­taan. Mo­nel­le nuo­rel­le var­ti­ja on se ai­nut tur­val­li­nen ai­kui­nen, jol­le voi ju­tel­la. Jo 12 vuot­ta var­ti­ja­na toi­mi­neel­le Ku­kol­le tul­laan­kin pu­hu­maan hy­vin laa­jal­la skaa­lal­la.

– Joku tu­lee näyt­tä­mään kou­lun ko­kees­ta saa­tua hy­vää nu­me­roa, joku taas ker­too per­he­vä­ki­val­las­ta. Koh­taa­mi­siin mah­tuu kaik­kea täl­tä vä­lil­tä, Kuk­ko to­te­aa.

Jul­ki­set ti­lat, ku­ten kaup­pa­kes­kuk­set, ovat nuo­ril­le tär­kei­tä ja hel­pos­ti saa­vu­tet­ta­via ajan­viet­to­paik­ko­ja. Kaup­pa­kes­kuk­set tar­jo­a­vat pal­ve­lui­ta, läm­pi­män si­sä­ti­lan tal­vi­sin sekä ym­pä­ril­le mui­ta ih­mi­siä ja tie­tys­ti myös val­von­taa. Vaik­ka po­ru­kas­sa hen­gai­le­vat nuo­ret ha­lu­a­vat­kin ol­la ai­kui­sil­ta hie­man pii­los­sa ja omis­sa olois­saan, on nuo­ril­le sil­ti tär­ke­ää tie­tää, et­tä pai­kal­la ole­vil­ta ai­kui­sil­ta, ku­ten var­ti­joil­ta, saa tur­vaa tar­vit­ta­es­sa.

Se­cu­ri­tas on jo use­am­man vuo­den teh­nyt yh­teis­työ­tä Nuor­ten Pal­ve­lu ry:n kans­sa. Yh­dis­tys kou­lut­taa Noja-var­ti­joi­ta eli nuor­ten omia jär­jes­tyk­sen­val­vo­jia. Se­cu­ri­tak­sel­la on Noja-jär­jes­tyk­sen­val­vo­jia yli kak­si­kym­men­tä eri puo­lil­la Suo­mea, Po­rin seu­dul­la hei­tä on yk­si, kaup­pa­kes­kus Iso­Kar­hus­sa.

– Noja-toi­min­ta al­koi Po­ris­sa 2020. Kon­sep­ti on hyvä ja ha­lu­sim­me läh­teä sii­hen mu­kaan. No­jan työ­nä on nor­maa­lien jär­jes­tyk­sen­val­vo­jan teh­tä­vien li­säk­si nuor­ten kans­sa toi­mi­mi­nen ja nuor­ten asi­oi­den edis­tä­mi­nen. Työ­o­te nuor­ten kans­sa on koh­taa­va ja kes­kus­te­le­va, li­säk­si Noja te­kee yh­teis­työ­tä mui­den am­mat­ti­lais­ten kans­sa edis­tääk­seen nuor­ten asi­oi­ta mo­ni­am­ma­til­li­ses­ti.

– Sa­moin to­sin toi­mi­vat kaik­ki mei­dän var­ti­jam­me, vaik­ka heil­lä ei var­si­nais­ta Noja-kou­lu­tus­ta oli­si­kaan. Teem­me tii­vis­tä yh­teis­työ­tä po­lii­sin, so­si­aa­li­huol­lon ja nuo­ri­so­työn kans­sa. Nuo­ri oh­ja­taan tar­vit­ta­es­sa oi­kei­den pal­ve­lu­jen pii­riin, Se­cu­ri­tas Po­rin pääl­lik­kö Mar­ko Ös­ter­lund sel­vit­tää.

– Ha­lu­am­me tar­jo­ta nuo­ril­le ma­ta­lan kyn­nyk­sen tul­la ju­tuil­le oli­pa ti­lan­ne mikä ta­han­sa, Kuk­ko jat­kaa.

Nuo­ret ko­koon­tu­vat yleen­sä isol­la jou­kol­la ja ovat ää­nek­käi­tä. Toi­si­naan nuo­ria jou­du­taan myös pois­ta­maan kaup­pa­kes­kuk­sen ti­lois­ta, mut­ta yleen­sä riit­tää, kun var­ti­ja tu­lee moik­kaa­maan ja jut­te­le­maan.

– Ky­se­len mitä kuu­luu ja jut­te­len nii­tä näi­tä. Sii­nä si­vus­sa sit­ten sa­non, et­tä ol­kaa­han hiu­kan hil­jem­paa. Yleen­sä se toi­mii. Nuo­ret ei­vät pidä pa­ha­na, jos heil­le ase­te­taan tiu­kat pe­li­sään­nöt. Voi­vat he jo­tain kes­ke­nään ju­pis­ta, mut­ta pää­sään­töi­ses­ti suh­lau­tu­vat kui­ten­kin ym­mär­tä­väs­ti. Pe­li­sään­nöt ovat sel­vät, kun niis­tä yh­des­sä so­vi­taan ja pi­de­tään kiin­ni puo­lin ja toi­sin, Kuk­ko sum­maa.

– Täs­sä tul­laan Noja-toi­min­nan yti­meen. Ta­pah­tui­pa ka­ve­rei­den kans­sa mitä ta­han­sa, Iso­Kar­hu on paik­ka, jos­sa joku aset­taa tur­vaa tuo­vat ra­jat. Kaup­pa­kes­kuk­ses­ta pois­ta­mi­nen on vas­ta se vii­mei­nen ja ää­rim­mäi­sin kei­no. Tar­koi­tuk­se­na on, et­tä kaup­pa­kes­kus on tur­val­li­nen ja viih­tyi­sä paik­ka kai­kil­le, jot­ka siel­lä asi­oi­vat ja viet­tä­vät ai­kaan­sa, Se­cu­ri­tak­sen pal­ve­lu­e­si­mies Joo­na Sal­mi ko­ros­taa.

Nuo­ret ko­koon­tu­vat kaup­pa­kes­kuk­seen ar­ke­na kou­lu­päi­vien jäl­keen sekä vii­kon­lop­pui­na il­tai­sin. Toi­si­naan var­ti­ja voi ta­va­ta kaup­pa­kes­kuk­ses­sa ar­ki­päi­vä­nä yk­sin is­tus­ke­le­van nuo­ren ja sil­loin hän me­nee jut­te­le­maan ja ky­sy­mään, on­ko kaik­ki ok?

– Kun nuo­ri on kau­pun­gil­la yk­sin kes­kel­lä ar­ki­päi­vää, voi syy­nä ol­la vain se, et­tä kou­lu ei sinä päi­vä­nä hu­vit­ta­nut tai sit­ten taus­tal­la on jo­tain va­ka­vam­paa, ku­ten kou­lu­kiu­saa­mis­ta. Herk­kiä tun­to­sar­via täs­sä työs­sä tar­vi­taan, Kuk­ko miet­tii.

Kuk­ko ja Ös­ter­lund ker­to­vat, et­tä ny­ky­päi­vän nuor­ten suh­tau­mi­nen päih­tei­siin on sel­väs­ti li­be­raa­lim­paa kuin en­nen. Päih­teis­sä ei ole kyse vain al­ko­ho­lis­ta, vaan myös kan­na­bik­sen eli pil­ven polt­te­lus­ta. Pil­ven polt­te­lu pas­si­voi, jo­ten pol­tel­lut nuo­ri ei ole niin­kään vaa­rak­si muil­le, vaan enem­män­kin it­sel­leen.

– Ai­nei­ta on hy­vin help­po hank­kia ny­ky­ään ne­tis­tä, oli kyse sit­ten nuus­kas­ta, säh­kö­tu­pa­kas­ta tai kan­na­bik­ses­ta. Po­rin ka­duil­la myös ta­pah­tuu am­mat­ti­mais­ta huu­mei­den myyn­tiä. Jos sa­tun suo­raan ti­lan­tee­seen, jos­sa nuo­ri on kää­ri­mäs­sä joint­tia, otan tie­ten­kin yh­teyt­tä po­lii­siin, Kuk­ko ker­too ja jat­kaa:

– Päih­tei­den käyt­tö nuor­ten kes­kuu­des­sa on hy­vin yleis­tä, ei­kä ole kiin­ni esi­mer­kik­si yh­teis­kun­ta­luo­kas­ta. Jos joku van­hem­pi sa­noo, et­tä ei mei­dän lap­sem­me iki­nä te­ki­si sel­lais­ta, otan hä­net mie­lel­lä­ni mu­kaan yh­den työ­päi­vä­ni ajak­si. Sil­loin voi näh­dä, et­tä nuo­ri voi ol­la ai­van eri­lai­nen ko­to­na kuin ka­ve­ri­po­ru­kas­sa kau­pun­gil­la, Kuk­ko pai­not­taa.

– Sik­si oli­si­kin tär­ke­ää, et­tä van­hem­mat oli­si­vat oi­ke­as­ti kiin­nos­tu­nei­ta nuor­ten­sa te­ke­mi­sis­tä. On vai­kea huo­ma­ta nuo­ren on­gel­mia, jos ei ole riit­tä­vän lä­hel­lä, Ös­ter­lund ki­teyt­tää.