Satakunnan vuoden yrittäjäperheenä 2024 palkittu ulvilalainen Maanrakennus Mykrä Oy on kyennyt vastaamaan joka vuosikymmenen tuomiin haasteisiin
Pääomavaltaisella alalla vaaditaan riskinottokykyä, ja sitä Jorma Mykrä on onneksi itsestään vuosien varrella löytänyt. Juha Mykrälle on ollut selvää jatkaa isänsä aloittamaa liiketoimintaa.
Pauliina Vilpakka
Jo puolivuosisataa on vierähtänyt siitä, kun ulvilalainen, silloin kaksikymppinen Jorma Mykrä osti kaivurin, ja aloitti tekemään muun muassa ojanperkauksia ja kerrostalojen pohjatöitä. Elettiin rakentamisen kannalta vilkasta aikaa, ja kotona asuvan poikamiehen kulut olivat pienet. Niinpä oli mahdollista, että kohta hankittiin toinen työkone ja sitten kolmas… Vuosikymmenen lopussa Mykrälle työskenteli jo kourallinen miehiä. Karjalaista perää olevasta Mykrä-nimestä tuli myös osakeyhtiölle nimi.
Pääomavaltaisella alalla vaaditaan riskinottokykyä, ja sitä Jorma Mykrä on onneksi itsestään vuosien varrella löytänyt.
– Eteen on tullut aina isompia ja isompia haasteita, joihin on sitten vastattu, hän kertoo liiketoiminnan kasvusta.
Hyvät suhteet asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin olivat asia, joka toi Mykrä Oy:n läpi myös 90-luvun lamasta, vaikka pari vuotta tilanne näytti pahalta. Moni saman alan yritys ei niistä vuosista selvinnyt.
Viime kesänä Honkajoella Maanrakennus Mykrä työskenteli Vatajankosken voimalaitoksen padon purkamistöissä. Lisäksi koski ennallistettiin. Kuva: Maanrakennus Mykrä Oy
Omenat eivät kauas puusta putoa, ja niinpä myös Jorma Mykrän poika, Juha Mykrä istui kaivurin hytissä jo nuorella iällä.
– Se on se työelämään perehdyttäminen aloitettu hyvin varhain. On haluttu mukaan ja kun on ollut mahdollisuus, on otettukin, Jorma Mykrä muistelee kahden poikansa lapsuutta ja nuoruutta.
15-vuotiaana Juha sai jo traktorikortilla siirrellä työkoneita paikasta toiseen viikonloppuisin. Työkoneiden ajaminen innosti siinä määrin, ettei isän tarvinnut maksaa edes palkkaa. Myöhemmin Juha Mykrä hankki paperit maatalousopistosta ja armeijan jälkeen tuli isälleen töihin.
Nykyään Juha Mykrä on Mykrä Oy:n toimitusjohtaja ja Jorma Mykrä yhtiön hallituksen puheenjohtaja. Sukupolvenvaihdos tehtiin seitsemän vuotta sitten. Omistajiin kuuluu myös kolmas Mykrä, Juhan veli Kari, jolla on oma yritys. Vakituista henkilökuntaa talossa on 35 henkeä, ja yrityksen liikevaihto on seitsemän miljoonaa euroa. Vastikään Satakunnan Yrittäjät ry palkitsi Mykrä Oy:n Satakunnan vuoden yrittäjäperheenä 2024.
Teollisuuslaitokset, kuten esimerkiksi Harjavallan suurteollisuuspuisto, Outokumpu ja Aittaluoto ovat Mykrä oy:n merkittäviä työllistäjiä. Kesällä valmistui urakka Laitilan aurinkopuistokentällä. Viime kesänä Honkajoella purettiin Vatajankosken voimalaitoksen vanha pato, ja koski ennallistettiin.
Huittisissa Maanrakennus Mykrä työskenteli infran uusinnan parissa. Kuva: Maanrakennus Myrkä Oy
Maanrakennusala on muuttunut paljon 70-luvusta. Yksi suurista muutoksista liittyy kierrättämiseen. Siinä missä 70-luvulla lähes kaikki rakennusjäte vietiin kaatopaikalle, nykyään kaikki pakkausmateriaaleista betoniin lajitellaan ja jatkojalostetaan uusiokäyttöön. Mykrä Oy hoitaa kierrätyksen ja jatkojalostuksen omassa kahdeksan hehtaarin kierrätysterminaalissaan Ulvilassa kettumetsän teollisuusalueella. Esimerkiksi betoni murskataan käytettäväksi infrarakentamisessa ja puu murskataan ja kuljetetaan energialaitoksiin polttoaineeksi.
Erilaisia uravaihtoehtoja pohdittuaan Juha Mykrälle on ollut loppupeleissä selvää jatkaa isänsä aloittamaa liiketoimintaa.
– Vielä ei ole tullut vastaan niin paljon mielenkiintoisempaa työtä, että alkaisin sitä tekemään. Kyllähän tällä alalla täytyy työstään tykätä, hän toteaa.
Mykrä Oy erottuu alan työnantajien joukossa muun muassa sillä, että henkilökunta työskentelee pitkissä työsuhteissa. Useampi työntekijä on saateltu eläkkeelle vuosikymmenten työuran jälkeen. Siinä missä alalla tyypillisiä ovat urakkaluontoiset työsopimukset, Mykrän työntekijät ovat tottuneet luottamaan työn jatkuvuuteen. Sitä Jorma Mykrä on työnantajana pitänyt velvoitteenaan.
Jorma Mykrä uskoo paikalliseen sopimiseen. Se on mahdollistanut vuosien varrella myös lomautuksilta välttymisen ja pitkät työsuhteet. Hän toimi kymmenen vuoden ajan TES- neuvottelijana Rakennusliiton ja Koneyrittäjäliiton välillä. Mykrän mielestä työnantajaa ja työntekijää ei pitäisi laittaa napit vastakkain, vaan töitä tehdään yhdessä.
Maanrakennusalaa määräävät voimakkaat kausivaihtelut. Niihin Mykrällä vastataan sillä, että kalusto on monipuolista. Kaivinkoneiden lisäksi löytyy kuormaajia, paalutuskoneita, kurottajia ja niin edelleen. Miehistökin pystyy tarvittaessa vaihtamaan työnkuvaansa kaivurin ohjaimista lapion varteen tai kuorma-auton rattiin. Maanrakennuksen parissa erityisen hiljaista aikaa on alkuvuosi, jolloin Mykrällä pysytään aktiivisena tekemällä lumitöitä. Viime talvena niitä riitti ruuhkaksi asti.