Vesa-Pek­ka Jär­ve­lä

Bal­ti­an val­ti­ois­ta 2,8 mil­joo­nan asuk­kaan Liet­tua on maan­tie­teel­li­ses­ti kau­im­pa­na Suo­mes­ta. Kau­ka­na ei Bal­ti­an mais­ta en­sim­mäi­se­nä it­se­näi­syy­ten­sä pa­laut­ta­nut Liet­tua kui­ten­kaan ole. Mat­kaa Hel­sin­gis­tä Vil­naan on va­jaat 700 ki­lo­met­riä. Len­tä­en se tait­tuu tun­nis­sa ja au­tol­la rei­lus­sa 13 tun­nis­sa.

Tal­lin­nan tun­te­vat kaik­ki, Lat­vi­an Rii­ka­kin on mo­nil­le ra­kas, mut­ta Vil­na ja muut Liet­tu­an kau­pun­git ovat vie­lä vä­hän vie­raam­pia.

– Vä­ki­lu­vul­taan hie­man Hel­sin­kiä pie­nem­pi pää­kau­pun­ki on luon­nol­li­ses­ti mat­kai­li­joi­den yk­kös­koh­de, mut­ta kan­nat­taa suun­na­ta myös muu­al­le. Esi­mer­kik­si en­ti­seen han­sa­kau­pun­kiin Kau­na­siin tai ran­nik­ko­kau­pun­ki Klai­pe­daan, vink­kaa Vil­na-opas Mi­li­sen­ta Mi­se­vi­ciu­te.

Veh­re­än Vil­nan van­haa­kau­pun­kia pi­de­tään ba­ro­kin mes­ta­ri­te­ok­se­na. Mi­se­vi­ciu­ten mu­kaan se on pal­jon muu­ta­kin.

– Vil­na on täyn­nä kiin­nos­ta­vaa his­to­ri­aa, mut­ta se on ny­ky­ään myös hy­vin luo­va, ener­gi­nen ja mo­der­ni. Tur­val­li­nen kau­pun­ki on help­po ot­taa hal­tuun ly­hy­es­sä­kin ajas­sa. Toi­saal­ta am­men­net­ta­vaa riit­tää pi­dem­pään­kin vie­rai­luun. Vaik­ka van­has­sa­kau­pun­gis­sa on koh­ta­lai­sen pal­jon kor­keu­se­ro­ja, tu­tus­tu­mis­kier­rok­sel­le kan­nat­taa läh­teä ja­lan. Kä­vel­len­hän löy­tää ne kieh­to­vim­mat ku­jat, au­ki­ot ja kup­pi­lat, sa­noo Mi­se­vi­ciu­te.

Klaipedan kanaaliin ankkuroitu Meridianas-alus rakennettiin Turussa.

En­sim­mäi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen 19 vuot­ta pää­kau­pun­ki­na­kin toi­mi­nut Kau­nas si­jait­see Liet­tu­an kes­ki­o­sis­sa, Val­ko-Ve­nä­jäl­tä al­kun­sa saa­van Ne­mu­nas-joen ja Ne­riuk­sen yh­ty­mä­koh­das­sa.

– On sa­not­tu, et­tä Vil­na on maam­me pää­kau­pun­ki, mut­ta Kau­nas on liet­tu­a­lais­ten pää­kau­pun­ki. Kau­nas on ko­ke­nut ko­via, mut­ta se yl­lät­tää mo­ni­puo­li­suu­del­laan ja ihas­tut­taa ta­ri­noil­laan. Kau­na­sin syk­kees­tä on help­po saa­da kiin­ni jo ly­hy­el­lä­kin vi­sii­til­lä, va­kuut­taa pie­nes­sä Rum­sis­ke­sin ky­läs­sä asu­va Ro­lan­da Kup­ci­kie­ne.

Yliopistokaupunki Kaunasin katukuvassa näkee monia hauskoja muraaleja.

Bal­ti­an pi­sim­män bu­le­var­din Lais­ves Ale­jan var­rel­le le­vit­täy­ty­vä Kau­nas on liet­tu­a­lai­sen ko­ri­pal­lon keh­to. BC Zal­gi­ris pe­laa 18 huip­pu­jouk­ku­een Eu­ro­lii­gas­sa. Jouk­ku­een ko­ti­hal­li Zal­gi­rio Are­na täyt­tyy ää­ri­ään myö­ten, kun vas­taan aset­tuu Real Mad­ri­din ja Bar­ce­lo­nan kal­tai­sia täh­ti­seu­ro­ja.

– Ur­hei­lu­tar­jon­nan li­säk­si 16 000 kat­so­jaa ve­tä­väl­lä Are­nal­la vie­rai­lee mu­siik­ki­maa­il­man täh­tiä. 19. lo­ka­kuu­ta siel­lä soit­taa muu­ten sel­lo­bän­di Apo­ca­lyp­ti­ca. Jos puo­les­taan et­sii hil­jai­suut­ta ja rau­haa, sitä löy­tää Pa­žais­li­sin nun­na­luos­ta­ris­ta, ker­too Kup­ci­kie­ne.

Hän opas­ti mei­dät Itä­me­ren ran­nal­le, län­si­ran­ni­kon sa­ta­ma­kau­pun­ki Klai­pe­daan.

– Sak­sa­lai­sen ri­ta­ri­kun­nan 1200-lu­vul­la pe­rus­ta­man kau­pun­gin his­to­ri­al­li­set si­teet Liet­tu­aan ovat it­se asi­as­sa var­sin löy­hät. Klai­pe­da oli pit­kään an­kea rau­ni­o­kau­pun­ki, jos­sa asui vain muu­ta­ma si­vii­li. Maan kol­man­nek­si suu­rin kau­pun­ki sai kui­ten­kin uu­den elä­män – jo toi­sen ker­ran vii­mei­sen sa­dan vuo­den ai­ka­na.

Kapea Kuurinkynnäs on luonnonystävän ja kuntoilijan unelmapaikka.

Klai­pe­da on täyn­nä eri­lai­sia veis­tok­sia, pat­sai­ta ja mo­nu­ment­te­ja. Da­nes-joen var­rel­la on vie­ri vie­res­sä ra­vin­to­loi­ta, ja jo­es­sa kel­luu aluk­sia pur­je­ve­neis­tä ka­las­tus­paat­tei­hin sekä tu­ris­teil­le tar­koi­tet­tui­hin jo­ki­lai­voi­hin.

Sa­ta­mas­ta mat­ka jat­kui au­to­jen täyt­tä­mäl­lä lau­tal­la, joka ran­tau­tui Kuu­rin­kyn­tääl­le Smil­ty­nen ky­lään.

– Jos ei muu­ten, niin Klai­pe­daan kan­nat­taa py­säh­tyä tä­män ih­meel­li­sen pai­kan ta­kia. Hui­kai­se­van kau­nis Kyn­näs on 98 ki­lo­met­riä pit­kä, ka­peim­mil­laan vain 400 met­riä le­veä. Ran­ni­kos­ta pois­päin kaa­reu­tu­va nie­mi­maa on ra­ken­tu­nut jää­kau­den veis­tä­mäl­le har­jan­teel­le.

Kyn­näs on Itä­me­ren pie­ni luon­no­noik­ku.

– Ve­den voi aa­vis­taa tääl­lä mo­lem­min puo­lin, ete­lään kul­kies­sa Ne­rin­gan la­guu­nin va­sem­mal­la ja Itä­me­ren oi­ke­al­la puo­lel­la. ”Va­el­ta­vil­la” dyy­neil­lä kä­vel­les­sä il­ma tuok­suu vii­me vuo­si­sa­dan ke­vääl­le, maa­lai­lee op­paam­me Ro­lan­da.

Kyn­näk­sen poh­joi­so­sa kuu­luu Liet­tu­aan ja Ve­nä­jän Ka­li­ning­ra­din alu­ee­seen.

– Ni­dan en­ti­ses­tä ka­las­ta­ja­ky­läs­tä, jos­sa si­jait­see No­bel-kir­jai­li­ja Tho­mas Man­nin vuo­si­na 1930-1932 käyt­tä­mä hu­vi­la, on nä­köyh­teys Ka­li­ning­ra­diin. Täs­sä maa­il­man­ti­lan­tees­sa se on kiel­tä­mät­tä hie­man kuu­mot­ta­vaa, to­kai­see Kup­ci­kie­ne.