Porin taidemuseo avautuu yleisölle tammikuun lopussa 2025 – avajaisvuoden näyttelyohjelma korostaa taiteen kohtaamisen ainutkertaista luonnetta
Porin taidemuseon vuoden 2025 näyttelyohjelma nivoo yhteen taiteen nykyhetkeä ja erilaisia historioita, toimijuuksia ja rituaaleja
Porin taidemuseo avautuu uudelleen yleisölle museorakennuksen peruskorjauksen jälkeen 31.1.2025. Peruskorjaukseen sisältyy heinäkuussa 2021 tapahtuneen tulipalon aiheuttamien vaurioiden korjaaminen. Lisäksi taidemuseon rakennusfysikaalisen toiminnan osalta kriittiset rakenneosat sekä rakennuksen talotekniikkaa palvelevia varusteita ja laitteita on uusittu. Peruskorjauksessa parannettiin myös tilojen esteettömyyttä ja toiminnallisuutta.
Taidemuseo korostaa avajaisvuoden näyttelyohjelmassaan taideteosten ja taiteen kohtaamisen ainutkertaista luonnetta, joka syntyy taiteen pariin hakeutuvien omasta halusta ja kiinnostuksesta. Taidemuseon näyttelytilat – suuri Halli, kolmeen erilliseen tilaan jakautuva Siipi ja taidemuseorakennukseen siirtyvä Poriginal-galleria – antavat raamit taiteen merkitystä koskeville näkemyksille ja tulkinnoille.
Uusi näyttelyohjelma avautuu taidemuotojen välisiä rajoja venyttävällä Circle-yhtyeen näyttelyllä nimeltä Piste. Avantgarde-äänitaiteen ja rock-musiikin eri genrejen välimaastossa työskentelevä Circle on porilainen ilmiö, joka tunnetaan toisteisen monumentaalisesta ja veistoksellisesta musiikistaan sekä transsinomaisista performatiivisista live-esityksistä.
Porin taidemuseon suureen näyttelyhalliinsa tilaama teos esittää Circlen taiteellisen eetoksen tilallisessa esitysympäristössä. Teokseen sävelletty äänimaailma, veistosten geometriset muodot sekä yleisöä osallistava toiminnallisuus luovat tilan vuorovaikutukselle, jossa taiteen, elämän, tekijyyden ja katsojuuden raja-aidat hälvenevät.
Maistiaisena näyttelystä Circle konsertoi Porin taidemuseon suuressa näyttelyhallissa 16.11.2024. Samalla juhlistetaan museorakennuksen peruskorjauksen valmistumista.
Porin taidemuseon perustana ovat professori Maire Gullichsenin (1907–1990) elämäntyö ja hänen nimeään kantavan taidesäätiön kokoelma. Tämän pääosin suomalaista modernia taidetta käsittävän kokoelman esittelemiseen on nyt omistettu oma pysyvä näyttelytilansa taidemuseon Siivessä. Avajaisvuoden näyttely Maire Gullichsen ja modernismin käännekohdat asettaa esille kokoelman klassikoita uudenlaisissa viitekehyksissä rinnastettuina harvemmin näytteillä olleiden kokoelmateosten kanssa.
Helene Schjerfbeckin pelkistetty ilmaisu, Magnus Enckellin tai Ellen Thesleffin värikylläiset maalaukset, Sam Vannin abstraktit asetelmat sekä Lars-Gunnar Nordströmin konstruktivismi ovat kaikki suomalaisen taiteen merkkipaaluja 1900-luvun murrosvaiheissa.
Avajaisohjelmassa Siiven toisen puolen täyttää valikoima Kristian ja Kirsi Gullichsenin taidemuseolle lahjoittaman AD HOC -kokoelman teoksista. Samalla tuodaan esiin vuonna 1981 avautuneen taidemuseorakennuksen alkuperäiset muutostyöt suunnitelleen arkkitehti Kristian Gullichsenin (1932–2021) merkitystä Porin taidemuseon historiassa. Näyttelyyn on valikoitu otos teoksia, jotka korostavat abstraktia ajattelua modernin taiteen ja arkkitehtuurin keskiössä.
Siiven vaihtuvien näyttelyiden tilassa avautuu kesällä porilaisen kuvataiteilijan Laura Liljan näyttely. Lilja yhdistelee teoksissaan käsitetaiteen käytäntöjä poliittisten symbolien purkamiseen. Lilja esittää näyttelyssä viimeisimpiä töitään, joissa käytetyistä kuormaliinoista valmistetut installaatioteokset muistuttavat klassisen maisema- ja värikenttämaalauksen traditioista.
Siiven pieni näyttelyhuone, jossa sijaitsee museon 2000-luvun alun laajennustöiden yhteydessä löytyneen 1600-luvun vanhan kivikellarin arkeologiset jäänteet, keskittyy näyttelyihin, jotka nostavat esiin erityisiä temaattisia konteksteja tai taiteen teorioita. Tämä pitää sisällään katsauksia nykytaiteen lähihistoriaan, uudelleenluentoja ja nostoja taidemuseon omasta näyttelyhistoriasta sekä ajankohtaisia nykytaiteen ilmiöitä. Ohjelman avaava Adrian Piperin klassikkoteos Funk Lessons (1983) on performanssidokumentaation muotoon rakentunut videoteos. Kesällä kuubalaisen Marta María Peréz Bravon 1980–90-lukujen taitteeseen sijoittuvat valokuvasarjat museon omista kokoelmista koskettavat äitiyden teemoja.