Mer­ja Kö­nö­nen / STT

Tal­vi­seen ta­paan Suo­mes­sa niis­te­tään ja ys­ki­tään, mut­ta mi­tään eri­tyi­sen laa­jaa tai pa­haa tau­ti­aal­toa ei nyt ole liik­keel­lä, ker­ro­taan Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tok­sel­ta (THL). Inf­lu­ens­sa­e­pi­de­mia on al­ka­nut ja tau­ti­mää­rät nou­sus­sa, mut­ta vie­lä ei ol­la epi­de­mi­an hui­pus­sa.

Isos­sa osas­sa hen­gi­tys­tie­in­fek­ti­ois­ta on kyse ta­val­li­ses­ta fluns­sas­ta eli nu­ha­kuu­mees­ta, jota ai­heut­ta­vat sa­dat eri vi­ruk­set. Moni on jo huo­kail­lut, mi­ten kum­man pit­kään fluns­sai­nen olo oi­rei­neen tun­tuu jat­ku­van.

– Usein kyse voi ol­la sii­tä, et­tä tar­tun­to­ja on saa­nut pa­ri­kin pe­rä­tys­ten ja tau­ti vai­kut­taa sik­si pit­kit­ty­väl­tä, ker­too yli­lää­kä­ri Leif La­ko­ma THL:stä.

Näi­tä pe­räk­käi­siä ja osin pit­kit­ty­nei­tä­kin fluns­sia on eri­tyi­ses­ti nuo­ril­la ja nuo­ril­la ai­kui­sil­la, sa­noo in­fek­ti­o­sai­rauk­sien ja si­sä­tau­tien eri­kois­lää­kä­ri Veli-Juk­ka Ant­ti­la ter­vey­sy­ri­tys Me­hi­läi­ses­tä.

– Kun yh­des­tä tau­dis­ta pa­ra­nee, niin ai­ka no­pe­as­ti tu­lee seu­raa­va. Täl­lai­sia po­ti­lai­ta on tul­lut ai­ka pal­jon vas­taa­no­tol­le. Ih­mi­set ovat ol­leet huo­lis­saan, on­ko heil­lä joku pe­rus­sai­raus tai muu.

Oi­reet ovat Ant­ti­lan mu­kaan pe­rus­ter­veil­lä yleen­sä ai­ka help­po­ja: kurk­ku­ki­pua, pien­tä kuu­met­ta ja nu­haa.

Ant­ti­lan neu­vot tau­ti­ket­ju­jen vält­tä­mi­seen ovat tut­tu­ja: pese kä­siä, pysy run­sai­den oi­rei­den kans­sa ko­to­na, ys­ki hi­haan ja käy­tä fluns­sai­se­na ih­mis­ten pa­ris­sa liik­ku­es­sa­si mas­kia.

Val­ta­o­sin tau­deis­ta sel­vi­ää ko­ti­kons­tein, le­pää­mäl­lä ja ot­ta­mal­la tar­vit­ta­es­sa esi­mer­kik­si sär­ky­lää­ket­tä. Jos yleis­voin­ti las­kee tai oi­reet ovat va­ka­via tai pa­he­ne­vat, on syy­tä ol­la yh­tey­des­sä ter­vey­den­huol­toon.

Vii­me vuo­si­na inf­lu­ens­saa on ol­lut run­saas­ti jo vuo­den­vaih­teen lo­ma­kau­den jäl­jil­tä, mut­ta tänä vuon­na tau­ti­huip­pu näyt­tää siir­ty­neen myö­hem­mäs. La­ko­man mu­kaan vie­lä on ai­kais­ta ar­vi­oi­da, kuin­ka pa­hak­si epi­de­mia ke­hit­tyy ja mi­ten hy­vin tä­män vuo­den inf­lu­ens­sa­ro­ko­te tau­tia eh­käi­see.

Ant­ti­lan mu­kaan inf­lu­ens­san huip­pu on joi­nain vuo­si­na osu­nut ete­läi­sen Suo­men tal­vi­lo­mien ai­kaan eli vii­kol­le 8, mut­ta epi­de­mi­an ete­ne­mis­tä on vai­kea en­nus­taa.

Kun epi­de­mia on vas­ta al­ku­vai­hees­sa, inf­lu­ens­sa­ro­kot­teen eh­tii vie­lä hy­vin ot­taa.

Suo­mes­sa ta­vat­tiin vii­me vuon­na en­nä­tys­mää­rä hin­ku­ys­kä­ta­pauk­sia, mut­ta ti­lan­ne on lo­ka­kuus­ta läh­tien ol­lut rau­hoit­tu­maan päin.

Pa­him­mil­laan hin­ku­ys­kä voi ol­la hen­gen­vaa­ral­li­nen tau­ti al­le 1-vuo­ti­ail­le ja eri­tyi­ses­ti vas­ta­syn­ty­neil­le, jot­ka ei­vät ole eh­ti­neet saa­da yh­tä­kään ro­ko­te­an­nos­ta hin­ku­ys­kää vas­taan tai joi­den äi­te­jä ei ole ro­ko­tet­tu ras­kau­den ai­ka­na. THL suo­sit­te­li­kin vii­me elo­kuus­sa hin­ku­ys­kä­ro­kot­teen te­hos­te­an­nos­ta ras­kaa­na ole­vil­le.

– Suo­si­tus on tois­tai­sek­si voi­mas­sa tam­mi­kuun lop­puun, ei­kä sen jat­kos­ta ole vie­lä pää­tök­siä, La­ko­ma ker­too.

Hin­ku­ys­kää oli var­sin­kin nuo­ris­sa ikä­ryh­mis­sä. Suo­mes­sa löy­det­tiin vii­me ke­sä­nä en­sim­mäis­tä ker­taa an­ti­bi­oo­teil­le vas­tus­tus­ky­kyis­tä hin­ku­ys­kä­kan­taa.

Myös my­kop­las­ma­ta­pauk­sia re­kis­te­röi­tiin vii­me vuon­na en­nä­tyk­sel­li­sen pal­jon, eri­tyi­ses­ti kou­lui­käis­ten las­ten ja nuor­ten ai­kuis­ten pa­ris­sa. Ta­pauk­sia on yhä ta­va­no­mais­ta enem­män, vaik­ka mää­rät ovat ol­leet mar­ras­kuun al­ku­puo­lel­ta läh­tien las­kus­sa.

My­kop­las­ma esiin­tyy yleen­sä epi­de­mi­oi­na 3–7 vuo­den vä­lein.

Eri­tyi­ses­ti va­rus­kun­tia rie­po­tel­lut ade­no­vi­ru­se­pi­de­mia näyt­täi­si se­kin ole­van tait­tu­maan päin. Tes­teil­lä to­den­ne­tut tar­tun­ta­mää­rät ovat La­ko­man mu­kaan ol­leet las­kus­sa lo­ka­kuun al­ku­puo­lel­ta läh­tien.

Va­rus­kun­nis­sa otet­tiin kui­ten­kin va­ro­toi­met käyt­töön, ja al­ku­vii­kos­ta pal­ve­luk­seen as­tu­neet uu­det alok­kaat on tau­tien vält­tä­mi­sek­si ja­et­tu toi­sis­taan eril­lään pi­det­tä­viin osas­toi­hin. Tau­dit le­vi­ä­vät hel­pos­ti va­rus­kun­nis­sa, jois­sa yö­vy­tään use­an hen­gen tu­vis­sa ja ol­laan muu­ten­kin pal­jon te­ke­mi­sis­sä tois­ten kans­sa.

Rs-vi­rus ai­heut­taa hen­gi­tys­tie­in­fek­ti­oi­ta yleen­sä tal­vi­kuu­kau­si­na, mut­ta vaik­ka tau­ti­mää­rät ovat kas­va­neet, vie­lä ei voi­da pu­hua epi­de­mi­as­ta.

Ant­ti­lan mu­kaan rs-vi­ru­se­pi­de­mia tu­lee yleen­sä joka toi­nen vuo­si ai­em­min, joka toi­nen vuo­si myö­hem­min. Nyt näyt­täi­si ole­van myö­häi­sem­män epi­de­mi­an vuo­si.

Rs-vi­rus on pien­ten las­ten ylei­sin vi­rus­tau­ti. Li­säk­si tätä in­fek­ti­o­ta to­de­taan run­saas­ti van­huk­sil­la. Näil­lä ryh­mil­lä vi­rus voi ai­heut­taa myös va­ka­van alem­pien hen­gi­tys­tei­den tu­leh­duk­sen, keuh­ko­kuu­meen tai il­ma­tie­hy­ei­den tu­leh­duk­sen. Jäl­kim­mäi­set voi­vat joh­taa hen­gi­tys­vai­keuk­siin.

Myös ko­ro­na­ti­lan­ne on tois­tai­sek­si rau­hal­li­nen. Vas­taa­vaa voi­ma­kas­ta tau­ti­aal­toa, mitä näh­tiin lop­pu­vuo­des­ta 2023, ei ole nä­ky­nyt, La­ko­ma ker­too.

La­pis­sa Kä­si­var­ren erä­maa-alu­een ret­kei­ly­koh­teis­sa to­det­tiin täl­lä vii­kol­la vat­sa­tau­tia. La­ko­ma muis­tut­taa, et­tä vat­sa­tau­tien ai­heut­ta­jia on usei­ta ja esi­mer­kik­si ade­no­vi­rus voi oi­reil­la myös vat­sa­tau­ti­na.

Ra­jun vat­sa­tau­din tuo­va ja her­käs­ti tart­tu­va no­ro­vi­rus ai­heut­taa yleen­sä vuo­sit­tain yh­den vat­sa­tau­tien pii­kin, useim­mi­ten tam­mi–maa­lis­kuus­sa. Ant­ti­lan mu­kaan no­ros­ta pu­hut­tiin­kin ai­em­min tal­vi­ok­sen­nus­tau­ti­na. Tois­tai­sek­si tau­dis­ta ei ole vie­lä nou­sun merk­ke­jä THL:n tar­tun­ta­tau­ti­re­kis­te­ris­sä.

No­ro­vi­ruk­sen oi­reet al­ka­vat yleen­sä äkil­li­ses­ti pa­hoin­voin­nil­la ja ok­sen­te­lul­la. Tau­din oi­rei­ta ovat myös ri­pu­li ja vat­sa­ki­pu, jos­kus har­vem­min li­säk­si kuu­me tai li­has­ki­vut.