Ulkoministeri Valtonen: Nato lähettää kaksi alusta Itämerelle
Sanna Nikula, Kaisu Suopanki / STT
Sotilasliitto Nato lähettää Itämerelle nyt kaksi alusta, kertoo ulkoministeri Elina Valtonen (kok.). Samalla alueella lisätään myös muita toimia, valvontaa ja läsnäoloa.
Nato vahvistaa läsnäoloaan Itämerellä Suomen ja Viron pyynnöstä. Maiden välinen Estlink 2 -sähkönsiirtokaapeli katkesi joulupäivänä, ja vaurioiden aiheuttamisesta epäillään Eagle S -öljytankkeria, jonka on arvioitu kuuluvan Venäjän varjolaivastoon.
Ulkoministeri oli perjantaina eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan kuultavana muun muassa Itämeren kaapelivaurioista. Naton läsnäololla Itämerellä on Valtosen mukaan vakauttava vaikutus.
– Totta kai Naton laajemmalla läsnäololla on rauhoittava, vakauttava vaikutus ja olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että tällainen päätös on tehty, Valtonen sanoi valiokunnan kokouksen jälkeen järjestetyssä tiedotustilaisuudessa eduskunnassa.
Ulkoasiainvaliokunnassa keskusteltiin myös Itämeren Nato-maiden huippukokouksesta, jota presidentti Alexander Stubb isännöi ensi tiistaina yhdessä Viron pääministerin Kristen Michalin kanssa.
Kokouksen aiheena on Itämeren alueen turvallisuus, erityisesti toimet kriittisen vedenalaisen infrastruktuurin suojaamiseksi.
Valtonen sanoo odottavansa huippukokoukselta uusia, vielä pidemmälle meneviä toimia.
Ulkoministerin mukaan Itämeren alueella on tehostettava teknistä valvontaa, koska merenalaista infrastruktuuria ei ole mahdollista vartioida pelkästään perinteisellä aluskapasiteetilla.
Itämeren valvonnassa on Valtosen mukaan otettu käyttöön erilaisia uusia toimintamalleja jopa tällä viikolla.
Britannian johtama JEF-valtioiden puolustusyhteistyöryhmä on tällä viikolla sopinut yhdessä Naton kanssa edistävänsä teknistä valvontaa ja ennaltaehkäisevää toimintaa. Valtosen mukaan alusten liikkeiden arvioimiseen voidaan käyttää tekoälyä silloin kun havaitaan, että alusten käyttäytymisessä on jotain poikkeavaa tai jopa epäilyttävää.
– Merenalaisen liikehdinnän osalta esimerkiksi, jos alus menee edestakaisin jossain tietyssä kohdassa, se saattaa herättää epäluuloja, Valtonen sanoi.
Ulkoministeriltä kysyttiin, miten kansainvälistä oikeutta pitäisi Suomen näkökulmasta muuttaa tai kehittää, jotta varjolaivastoon pystyttäisiin puuttumaan nykyistä tehokkaammin. Valtosen mukaan oikeuden tai sopimusten muuttaminen ei ole ensisijaista, vaan nykyisten sopimusten tulkinta.
– Pyrimme ensisijaisesti hakemaan keinoja nykyisten sopimusten puitteissa. Siihen on mahdollisuuksia.
Merioikeus on kansainvälisen oikeuden ala ja YK:n alainen sopimus. Viimeisimmästä merioikeussopimukseen tehdystä lisäyksestä neuvoteltiin Valtosen mukaan 20 vuotta. Sopijamaita on paljon, ja joukossa ovat muun muassa Venäjä ja Kiina.
Tällä hetkellä aikeita neuvotella vedenalaisen infrastruktuurin tahattomaan tai tahalliseen vahingoittamiseen liittyvistä sopimuksista uudelleen ei ole hänen mukaansa käynnissä.
Valtonen kertoi medialle myös matkastaan Ukrainaan ja Moldovaan aiemmin viikolla. Vierailu liittyi Suomen puheenjohtajuuteen Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä Etyjissä. Vuoden mittainen tehtävä alkoi vuodenvaihteessa.
– Vahvistin viestiä siitä, että Suomen tuki Ukrainalle pysyy vankkumattomana ja että Ukraina tulee säilymään Etyjin agendan keskiössä koko Suomen puheenjohtajuuskauden ajan. Vakuutin, että Suomen puheenjohtajuuskaudella Venäjän sotarikoksia ja niiden seurauksia pidetään näkyvästi esillä.
Valtonen kertoi keskustelleensa myös Venäjälle pakolla vietyjen lasten tilanteesta. Venäjä on anastanut hänen mukaansa jopa noin 20 000 ukrainalaislasta.
– Tavoitteena on lasten palauttaminen perheisiinsä. Tässä valitettavasti taistellaan aikaa vastaan, mutta tämä tulee olemaan yksi Suomen puheenjohtajuuskauden prioriteeteista.
Yhdysvaltain tuleva presidentti Donald Trump on kertonut hiljattain aikeistaan tavata Venäjän presidentti Vladimir Putin. Valtosen mukaan ei ole pelkoa siitä, että Yhdysvallat ja Venäjä sopisivat keskenään jonkinlaisesta rauhan ratkaisusta.
– Viestimme on, että Ukrainasta ei voi sopia Ukrainan pään yli eikä Euroopan asioista ilman Eurooppaa. Kyllä meitä siellä kuullaan, Valtonen sanoi.
Hänen mukaansa Yhdysvalloille on tähdennetty, ettei Ukrainan tilannetta voi katsoa erillisenä Eurooppaan ja koko läntiseen liittokuntaan kohdistuvasta Venäjän turvallisuusuhasta.
Trump on saanut myös Tanskan varpailleen väläyttämällä havittelevansa Grönlantia Yhdysvalloille. Suomi yhtyy asiassa täysin Tanskan kantaan, jonka mukaan Grönlannin asioista päättävät grönlantilaiset, Valtonen sanoo.
Hänen mukaansa on kuitenkin hyvä huomata, että arktisen alueen merkitys turvallisuuden kannalta kasvaa erittäin keskeisesti tulevina vuosina. Siksi on hyvä, että Grönlanti osana Tanskaa on Nato-liittokunnan vahva osa.
Valtonen kommentoi lyhyesti myös ex-ulkoministeri Pekka Haavistolle (vihr.) kaavaillun YK:n huippuviran tilannetta. Alkuviikosta kävi ilmi, että Israel vastustaa Haaviston nimittämistä YK:n Lähi-idän erityiskoordinaattoriksi. Valtosen mukaan Haaviston peli ei ole vielä pelattu.
– Ei ole peli pelattu ja odotetaan nyt ihan rauhassa, Valtonen kommentoi.