Apteekkari Manu Eeva otti korona-rokotuksen ja suosittelee sitä kaikille
Toejoen apteekissa on varauduttu käyttämään maskeja vielä koko kesä, ja aina siihen asti, kunnes kaikki vapaaehtoiset porilaiset ovat saaneet koronarokotuksen.
Apteekkari Manu Eeva pitää tarkasti huolta siitä, että Toejoen apteekissa myydään vain viranomaisen tutkimia, CE-merkittyjä ja varmasti toimivia maskeja. Maskisuositukset ovat saaneet monenlaiset maskikauppiaat liikkeelle. Joitain heistä apteekkari Manu Eeva on suosiosta käännyttänyt ovelta.
Eeva haluaa muistuttaa, että vaikka viranomaisrajoituksia pikkuhiljaa vähennetään, koronakriisi ei ole vielä ohi. Alkava kesä herättää hänessä pientä huolta, sillä on selvää, että silloin ihmiset liikkuvat enemmän.
Apteekkari itse ei ole lähdössä lomareissulle tänäkään kesänä. Kuluneen vuoden aikana hän on käynyt pisimmillään parinsadan kilometrin päässä hakemassa käsidesilastin apteekkiinsa myytäväksi.
Toejoen apteekissa on tänä keväänä keskusteltu asiakkaiden kanssa paljon koronarokotteista. Moni on tiedustellut apteekkarilta, aikooko hän itse ottaa rokotteen. Eeva kertoo saaneensa rokotuksen joitain viikkoja sitten.
- Suosittelen rokotteen ottamista kaikille, kun kerran Suomessa yhteiskunta sen tarjoaa. Näin hyvin eivät asiat ole kaikkialla, hän toteaa.
Moni epäilee nopealla aikataululla kehitettyä koronarokotetta. Eeva näkee, että rokotteen voi ottaa turvallisin mielin.
- Miljoonia ihmisiä on kuitenkin jo rokotettu ympäri maailman, ja rokote on todistanut tehonsa vähentämällä kuoleman tapauksia erityisesti vanhemman väestön joukossa.
Hän muistuttaa, että kaikki rokotteet, jotka tulevat Suomessa markkinoille ovat viranomaisen tarkkaan valvomia ja hyväksymiä. Koronarokotetta isomman riski keuhkoveritulpan saamiseen aiheuttavat esimerkiksi ylipaino, tupakointi, e-pillereiden käyttäminen tai lentokoneella lentäminen.
- Kaikilla lääkkeillä, joilla on vaikutuksia, on myös haittavaikutuksia. Jos vertaa Suomessa markkinoilla olevia koronarokotteita, etelänmatkalle lentäminen aiheuttaa monikymmenkertaisesti isomman riskin keuhkoveritulpan saamiseen.
Eeva on innokas historian tutkija. Hän pohtii, että länsimaissa oli jo ehditty unohtaa, mitä pandemia voi pahimmillaan tarkoittaa, kunnes koronakriisi iski.
- Esimerkiksi isorokko, joka kiersi Suomessakin vielä 1800-luvulla, tappoi joka kolmannen siihen sairastuneen. Sairaus aiheutti myös vammoja. Puhuttiin rokonarpisesta ihosta, Eeva kertoo.
Isorokon riehuminen päättyi lopulta rokotteen keksimiseen. Eeva kertoo, että lehmillä oli asiassa tärkeä roolinsa. Jossain kohtaa tehtiin havainto, että lypsäjät eivät sairastuneet isorokkoon. Pian ymmärrettiin, että lehmärokko oli isorokon huomattavasti vaarattomampi sukulainen. Sairastamalla sen ihminen sai immuniteetin isorokkoa vastaan. Latinankielinen sana vacca tarkoittaa lehmää. Siitä on kehittynyt englanninkieleen sana vaccine.
Apteekkari muistuttaa, että vaikka koronavirusta vastaan on nyt kehitetty rokote, käsiä on pestävä jatkossakin.
- On erikoista, että vielä 2020-luvulla ihmisten pitää opetella pesemään käsiään. Lääkärit huomasivat jo 1700-luvulla, että vähemmän potilaita kuolee, jos he pesevät kätensä ennen leikkausta. Lämmin vesi ja saippua ovat ne kaikkein tehokkaimmat aseet virusta vastaan. Jos vettä ja saippuaa ei ole saatavilla, riittävän vahva käsidesi, jossa on alkoholia vähintään 70 prosenttia, toimii reilusti käytettynä myös yhtä hyvin, Eeva opastaa.
Kesälomien korvalla apteekkari kannustaa ihmisiä viettämään aikaa ulkona, jossa turvavälien pitäminen on mahdollista. Hän itse viettää vapaa-aikaansa muun muassa kotitilallaan Kauvatsalla, jossa riittää aina tekemistä. Omenapuut ja päärynäpuut odottavat kevätleikkaustaan.
