Ruo­an­tuo­tan­nos­ta pu­hu­taan pal­jon, mut­ta kuin­ka moni tie­tää ko­ti­mai­sen ruo­an ai­nut­laa­tui­suu­des­ta? Suo­ma­lai­nen ruo­ka on to­det­tu ole­van Eu­roo­pan puh­tain­ta. Suo­men maa­pe­räs­sä on vä­hem­män ras­kas­me­tal­le­ja kuin Kes­ki-Eu­roo­pas­sa, joh­tu­en al­hai­sem­mas­ta vä­es­tön­ti­hey­des­tä ja myö­hem­min al­ka­nees­ta te­ol­lis­tu­mi­ses­ta. Li­säk­si käyt­tä­mäm­me lan­noit­teet ovat ol­leet puh­tai­ta, pää­o­sin ko­ti­maas­sa tuo­tet­tu­ja tai lou­hit­tu­ja, esi­merk­ki­nä Sii­lin­jär­ven fos­faat­ti.

Me sa­ta­kun­ta­lai­set saam­me ol­la yl­pei­tä, sil­lä las­kut­ren­dis­tä huo­li­mat­ta, meil­lä on edel­leen run­saas­ti al­ku­tuo­tan­nos­sa toi­mi­via yri­tyk­siä. Lä­hel­lä tuo­tet­tua ruo­kaa voi­daan pi­tää il­mas­to­te­ko­na, kos­ka kul­je­tus­mat­kat ovat ly­hyi­tä. Toi­mi­va ruo­ka­huol­to poik­keus­ti­lan­tees­sa on tär­keä osa maan tur­val­li­suut­ta. Ha­lu­an ot­taa esil­le muu­ta­mia kan­san­kun­nan ruo­ka­tur­vaan liit­ty­viä asi­oi­ta, jois­ta pu­hu­taan ai­van lii­an vä­hän.

Si­dos­ryh­mil­lä, ku­ten tur­ve­tuo­tan­nol­la on tär­keä roo­li suo­ma­lais­ten ruo­ka­pöy­dän an­ti­mis­ta. Ko­ti­mai­set in­no­vaa­ti­ot kas­vu- ja kui­vi­ke­tur­peen käy­tös­sä ovat ai­nut­laa­tui­sia kan­san­ter­veyt­tä edis­tä­viä ja vuo­si­kym­me­nien ke­hit­te­lyn tu­lok­sia. Kui­vi­ke­tur­peen an­ti­bak­tee­ri­suus, imu­ky­ky ja hap­pa­muus ovat omi­nai­suuk­sia, joil­la on saa­vu­tet­tu Suo­mes­sa an­ti­bi­oo­ti­ton broi­le­rin­li­han­tuo­tan­to ja sal­mo­nel­la­va­paus. Kas­vu­tur­pees­sa kas­va­te­taan muun mu­as­sa avo­maan­vil­je­lyn tai­mi­tuo­tan­toa, il­man sitä jäi­si moni juu­res syö­mät­tä.

Lam­mas on tuo­tan­to­e­läin, jota ar­vos­te­taan Suo­mes­sa lii­an vä­hän, vaik­ka sii­tä saa­daan li­han li­säk­si mai­toa, vil­laa ja nah­ka­tuot­tei­ta. Lam­paat toi­mi­vat pe­rin­ne­mai­se­mien hoi­ta­ji­na ja luon­to­ka­don es­tä­ji­nä, ei­kä nii­den kas­va­tus vaa­di kal­lii­ta ra­ken­nus­tek­ni­siä in­ves­toin­te­ja.

Ka­la­ta­lous on te­ho­kas tapa tuot­taa eläinp­ro­tei­i­nia, jon­ka tie­de­tään ole­van ih­mi­sel­le ter­veel­lis­tä ra­vin­toa. Par­la­men­tin ka­la­ta­lous­va­li­o­kun­nas­sa ei ole yh­tään suo­ma­lais­ta jä­se­ne­nä tai va­ra­jä­se­ne­nä. Tä­hän tar­vi­taan muu­tos, jot­ta ka­la­ta­lout­tam­me edis­tä­vää pää­tök­sen­te­koa tu­e­taan riit­tä­väs­ti. Ka­la­ta­lous on osa suu­rem­paa me­ri­te­ol­li­suusk­lus­te­ria.

Ko­ti­mai­sen ruo­an hin­taan vai­kut­ta­vat EU:n maa­ta­lous­tu­et. Il­man tu­kia ruo­an­tuo­tan­to ei oli­si mah­dol­lis­ta ny­kyi­ses­sä laa­juu­des­sa. Maa­ta­lous­tuil­la pys­ty­tään yl­lä­pi­tä­mään maa­seu­dun elin­kei­no­e­lä­mää ja tur­vaa­maan ruo­an­tuo­tan­to myös poik­keus­ti­lan­teis­sa. Mah­dol­li­ses­sa krii­si­ti­lan­tees­sa on mo­ni­puo­lis­ta ja ra­vit­se­vaa ruo­kaa rii­tet­tä­vä myös puo­lus­tus­voi­mien tar­pei­siin.

Ma­ria Rau­ta­nen

Eu­ro­vaa­lieh­do­kas (kok.)

yrit­tä­jä, dip­lo­mi-in­si­nöö­ri