Mikael Ropo: Velkaantuminen vai hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen – Eduskuntavaalit ratkaisevat
Nyt käytävissä eduskuntavaaleissa ratkaistaan jatkaako Suomi velkaantumisen tiellä vai haluammeko pelastaa hyvinvointiyhteiskuntamme. Antti rinteen hallitusneuvotteluissa nähty fläppitaulu ‘’Rahaa on’’ kuvaa hyvin kuinka holtittomasti valtiontaloutta on hoidettu. Ukrainan sodan ja koronan varjolla menolisäyksiä on tehty myös kohteisiin, jolla ei ole näiden kriisien kanssa mitään tekemistä. Kriisien lisäksi menoja on lisätty hallituskaudella 10mrd, joista pysyviä menolisäyksiä on ollut noin 2mrd eurolla. Valtiovarainministeriön näkymyksen mukaan julkista taloutta tulee vahvistaa noin 9 miljardilla eurolla. Voin hyvin yhtyä tähän näkemykseen. On myös huomattava, että julkinen velkamme suhteessa bruttokansantuotteeseen on kasvanut räjähdysmäisesti suhteessa muihin Pohjoismaihin, vaikka korona ja turvallisuustilanne heijastuu myös sinne.
Julkisen talouden tasapainotus on ensiarvoisen tärkeää, koska ilman tasapainoa emme pysty huolehtimaan hyvinvointiyhteiskuntamme säilymisestä. Tämä koskettaa meitä kaikkia nuorista keski-ikäisiin ja aina ikäihmisiin asti. Suurimman taakan velasta tulevat kantamaan nuoret väestön ikääntyessä ja palvelutarveen kasvaessa samalla kun huoltosuhteemme vääristyy. Uhkakuva on todellinen ja se tarvitsee tiedostaa. Onneksi ikäviin tilanteisiin on myös olemassa lääke. Resepti on yksinkertainen, joka vaatii menokuria, mutta ensisijaisesti talouskasvua yhdistettynä sote-uudistuksen korjaussarjaan.
Talouskasvun tukemiseksi meidän tulee pitää huolta suomalaisten ostovoimasta. Yksi keino tukea tätä tavoitetta on laskea ansiotuloverotusta, jotta ihmisillä jää enemmän rahaa kuluttamiseen. Tämä taas näkyy positiivisesti yrityksissä kasvaneena kysyntänä. Lisäksi työn vastaanottamista tulee muuttaa kannustavampaan muotoon. Työnteon tulee aina olla kannattavampaa kun turvalla elämisen. Ostovoimaa tukevana näen myös nykyisessä korkotilanteessa asuntolainan korkovähennyksen palauttamisen. Tällä näen erityisesti positiivisen vaikutuksen nuoriin lapsiperheisiin, joilla ensiasunto ostettu ja paljon menoja.
Yritysten toiminta-edellytyksien parantamisella on suora yhteys työllisyyteen ja talouskasvuun. Työmarkkinoille tulee tuoda joustoa sallimalla paikallinen sopiminen. Jos työntekijä ja työnantaja ovat yhtä mieltä ehdoista se ei ole yhteiskunnalta pois? Yhteisövero tulisi muuttaa viron malliin, jossa voittoa ulos otettaessa maksetaan vasta vero. Tällä hetkellä se hidastaa erityisesti Pk-yrityksillä kasvua kun rahaa tarvisi verojen maksamisen sijaan investointeihin tai mahdollisesti lisätyöntekijän palkkaamiseen. Yritysten puolella meillä myös paljon turhaa sääntelyä. Tulkitsemme esimerkiksi monia asetuksia huomattavasti muita Pohjoismaita tiukemmin ja luomme täten itsellemme jo haittaa. Meidän tulee vapauttaa myös markkinoita kilpailulle ja pitää huolta, että myös yritykset pystyvät kilpailemaan julkisen puolen hankinnoissa tehokkaammin. Talouskasvun korjaaminen vaatii ison joukon pienempiä oikeita ratkaisua, jota lähdettävä tulevalla hallituskaudella määrätietoisesti toteuttamaan.
Mikael Ropo
Eduskuntavaaliehdokas (kok.)
Kaupunginvaltuutettu, teknisen lautakunnan pj.