Ulla Leinon murreblogi: Tällai mennää
Suve kohokohta… kesäkuu 23. 2024
No nii täs stää fiirataa ny suve kohokohtaa mittumaarii. Paras tryki o jo ohi ja viiri nostettu salkoo lipu liahumise jälkee. Olis kyl iha passelii saar liputtaa viä tännääki ja saaki jos sul o jottai juhlaa vaik. Ni,i, mut virallisesti me kumminki sit eile ehtoosti lippu laskettii , ninko kuuluu. Aurinko ei kylläkä laskenu viä pitkää aikaa. Oliki aika hianoo, ko flaku fleijas kovas tuules eikä roikkunu tankos, ninko hantuuki naulas ko hiuka yäsyrämme ajjaa. Kyl soo fiini näky, ko Suame lippu puhtaanas liahuu täysil. Se antaa ihmeellise rauha tunnu ja tytyväisyyre, ko stää kattelee. Aikalai silti semmone repivä tuuli käy lipu pääl ja onki pirettävä vaari ettei lippu lähr ripsaa. Soo koht änträttävä sit ja viä jokasest nurkast samallai, o mul aikanas emäntäkoulus opetettu. Viiri meil kulluu iha liia pia must. Satakunnaviiri vaakunoines pitkää tankoo o aika tyyris taukoomat uusittavaks, niät stää ole kyl joutunu pituurest pätkii reerates enneko o menny vahetuksee. Ihme ettei ne keksi sihe parempaa värkkii viä nykkä. No se siit..
Mittumaari aika ainaki täälläppäi o sujunu aika rauhallisesti verrattun monnee muuhu aikasempaa juhannuksee. Vesielämä oli rauhallisempaa, mitäny nua poikaknöösei pörisevät lelut yät myäre liikku ja jokune paatti, mut pojat o poikii. Taitaa silti tää nuukailuaika jollailai näkkyy siinki ettei issäi pörssist irtoo ennää nii paljo pensarahhaa turhuutee. Aika vähä o uimareikki näkyny ja kyl vesi melko kylmää o ollukki, tai tuntunu ain ensi mennes kylmält kumminki enne tottumist. Kyl se kummasti friskaa sikko sin vettee vaa mennee. Varovaine tos jojes uires saa kyl ol, ko melkosii runkoi ja kokonaisii puit siin tämä täst mennee, niät sukeltamine o melkei kiällettyy varmuure vuaks. Kokkoi taisi ol harvas, konnemmää ainaka nähny, ko viä ottelu loppumise jälkee rantaa stää varte iha pairallas patsasteli. Seki taisi ol turvallisuure vuaks ainaki täl rannal, ko se ploosas iha suaraa rantaa päi.
Krilli o ollu kuuman ja kallaa lisukkeines ja lintuuki o sin tällätty. Eikä siin se kummempii ihmeellise nimisii pöperöit tarvittu. Mää oli paakannu limppuu ja kakkoo ja präkänny sillimössöö ja miäs kraavannu loht kans hiukomissee. Uuret perunat ny tiätysti tähä suve parhaasee aikaa kuuluu ja raparperipiirakat eri muarois. Mansikoit ei meil viä ollu. Miälikuvituksel ko antaa luva ol fölis ko sapuskaa pihal sortteerattaa, ni hyvä tullee. Sanottii et vihannekset o hinnaltas noussu,, mut kyl salattivärkkei aika erullisesti saa. Varhaiskaali o hinnas, mut nii hyvvää, vaik siivui muurikal paistais. No taas meinasi lähtee makumatkal, mut pois se meist.
Kaike sorti suvisist nautinnoist piretää ny hualt ja toisistamme kans…
Ulla Leino
Porilainen murremaakari ja kotiseutuneuvos