Saa­ra-Mii­ra Kok­ko­nen / STT

Vii­me vuon­na mi­ta­tut il­ma­ke­hän kas­vi­huo­ne­kaa­su­pi­toi­suu­det oli­vat kor­ke­am­pia kuin kos­kaan ai­em­min mit­taus­his­to­ri­an ai­ka­na. Asi­as­ta ker­too Il­ma­tie­teen lai­tos.

Hii­li­di­ok­si­dia ke­rään­tyy il­ma­ke­hään no­pe­am­min kuin kos­kaan ih­mi­sen ole­mas­sa­o­lon ai­ka­na. Hii­li­di­ok­si­din pi­toi­suus on kas­va­nut yli kym­me­nen pro­sent­tia vain kah­des­sa vuo­si­kym­me­nes­sä, Il­ma­tie­teen lai­tos ker­too.

Vii­me vuon­na il­ma­ke­hän hii­li­di­ok­si­din pi­toi­suus kas­voi enem­män kuin vuon­na 2022, mut­ta kas­vu oli pie­nem­pää kuin sitä edel­tä­vi­nä kol­me­na vuon­na.

– Hii­li­di­ok­si­di­pi­toi­suu­den kas­vu il­ma­ke­häs­sä joh­tuu pää­a­si­as­sa fos­sii­lis­ten polt­to­ai­nei­den käy­tös­tä mut­ta myös se­men­tin tuo­tan­nos­ta ja maan­käy­tös­tä. Vuon­na 2023 hii­li­di­ok­si­din mää­rää kas­vat­ti­vat myös suu­ris­ta kas­vil­li­suus­pa­lois­ta syn­ty­neet hii­li­di­ok­si­di­pääs­töt ja mah­dol­li­ses­ti met­sien hii­li­nie­lun pie­ne­ne­mi­nen, Il­ma­tie­teen lai­tok­sen yk­si­kön pääl­lik­kö An­na­lea Lo­hi­la sa­noo tie­dot­tees­sa.

Hii­li­di­ok­si­di­pi­toi­suu­det ovat vii­mek­si ol­leet näin kor­kei­ta 3–5 mil­joo­naa vuot­ta sit­ten, jol­loin maa­pal­lon kes­ki­läm­pö­ti­la oli 2–3 as­tet­ta ny­kyis­tä kor­ke­am­pi ja me­ren­pin­nat oli­vat 10–20 met­riä ny­kyis­tä kor­ke­am­mal­la.

Tie­dot sel­vi­ä­vät Maa­il­man il­ma­tie­teen jär­jes­tön WMO:n jul­kai­se­mas­ta koos­tees­ta. WMO:n lu­vut pe­rus­tu­vat maa­il­man­laa­jui­seen il­ma­ke­hän seu­ran­ta­oh­jel­maan, jos­sa seu­ra­taan kas­vi­huo­ne­kaa­su­pi­toi­suuk­sia eri puo­lil­la maa­il­maa.

Il­ma­tie­teen lai­tos on osal­lis­tu­nut oh­jel­maan vuo­des­ta 1994. Mit­tau­sa­se­ma si­jait­see Sam­mal­tun­tu­rin la­el­la Pal­las-Yl­läs­tun­tu­rin kan­sal­lis­puis­tos­sa, mis­sä maa­il­man­laa­jui­nen kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen pi­toi­suuk­sien kas­vu myös nä­kyy.

Kaik­ki­aan kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen pi­toi­suu­det ovat ko­hon­neet huo­mat­ta­vas­ti te­ol­lis­tu­mis­ta edel­tä­väs­tä ajas­ta eli vuo­des­ta 1750. Hii­li­di­ok­si­din pi­toi­suus on kas­va­nut 51 pro­sent­tia, me­taa­nin 165 pro­sent­tia ja di­typ­pi­ok­si­din 25 pro­sent­tia esi­te­ol­li­seen ai­kaan näh­den.

WMO:n joh­ta­ja Ce­les­te Sau­lo sa­noo tie­dot­tees­sa, et­tä pi­toi­suuk­sien kas­vul­la ja läm­pö­ti­lo­jen ko­ho­a­mi­sel­la on to­del­li­nen vai­ku­tus elä­määm­me ja pla­neet­taam­me.

– Jäl­leen uu­si vuo­si. Jäl­leen uu­si en­nä­tys. Tä­män pi­täi­si saa­da hä­ly­tys­kel­lot soi­maan päät­tä­jien kes­kuu­des­sa. Olem­me sel­väs­ti jäl­jes­sä saa­vut­taak­sem­me Pa­rii­sin il­mas­to­so­pi­muk­sen ta­voit­tei­ta, Sau­lo sa­noo.

Vuon­na 2015 Pa­rii­sin il­mas­to­so­pi­muk­ses­sa pää­tet­tiin ra­ja­ta il­mas­ton läm­pe­ne­mi­nen al­le kah­teen as­tee­seen sekä ta­voi­tel­la kor­kein­taan 1,5 as­teen läm­pe­ne­mis­tä esi­te­ol­li­seen ai­kaan ver­rat­tu­na.

WMO:n mu­kaan hii­li­di­ok­si­di on mer­kit­tä­vin ih­mi­sen toi­min­taan liit­ty­vä kas­vi­huo­ne­kaa­su il­ma­ke­häs­sä. Sen osuus il­mas­to läm­mit­tä­väs­tä vai­ku­tuk­ses­ta on noin 64 pro­sent­tia.