Keskusta julkaisi vaihtoehtonsa hallituksen budjetille – "Tasapaino 280 miljoonaa euroa parempi"
Sanna Nikula / STT
Oppositiopuolue keskusta julkaisi tiistaina vaihtoehtonsa hallituksen ensi vuoden budjetille. Keskusta sanoo, että vaihtoehdollaan puolue tuplaisi talouskasvun ja pelastaisi palvelut. Taloutta keskusta tasapainottaisi menoleikkausten lisäksi maltillisilla verosopeutuksilla. Keskusta hyväksyisi useimmat hallituksen tekemät leikkaukset, ja esimerkiksi asumistukijärjestelmästä puolue leikkaisi hallitusta enemmänkin.
– Kaiken kaikkiaan lopputulos on, että tulojen ja menojen tasapaino on keskustan vaihtoehtobudjetissa 280 miljoonaa euroa parempi kuin hallituksella. Me käyttäisimme tätä kasvun kiihdyttämiseen, sanoo puolueen varapuheenjohtaja Markus Lohi.
Puolue hakisi säästöjä myös muun muassa turvapaikanhakijoiden majoituskustannuksista 100 miljoonaa euroa ja pakolaiskiintiöstä 10 miljoonaa euroa. Lisäksi se muun muassa leikkaisi varustamotukea viihdepalvelujen osalta 30 miljoonaa euroa.
– Tekisimme myös varhaiskasvatusmaksuihin kokonaisuudistuksen. Noin puolet lapsiperheistä ei maksa ollenkaan päivähoidosta, mutta yhden alle 3-vuotiaan päivähoito maksaa kunnalle noin 1 500 euroa. Uudistaisimme niitä maksuja niin, että sieltä saisimme 50 miljoonaa euroa enemmän rahaa, Lohi sanoo.
Keskustan vaihtoehtobudjetissa verotuotot lisääntyisivät 445 miljoonaa euroa puolueen laskelmien mukaan. Kokonaisuudessaan puolue hieman kiristäisi kaikkein suurimpia ansiotuloja saavien verotusta laskemalla solidaarisuusveron alarajan 92 100 euroon ja korottamalla varhaiskasvatusmaksuja, mutta vastaavasti hieman keventäisi työn verotusta muilta painottaen pieni- ja keskituloisia.
– Me tekisimme reformin, jossa ansiosidonnainen sosiaaliturva päättyisi siihen tasoon, jossa palkka on 4 000 euroa kuukaudessa. Vastaavasti sosiaaliturvamaksuja ei perittäisi palkan ohessa 4 000 euroa yli menevästä palkasta, jolloin se kannustaisi tekemään työtä enemmän. Siten marginaaliverotus – jos otetaan huomioon sosiaaliturvamaksut – alenisi kaikilla ja kaikkien kannattaisi tehdä vähän enemmän töitä, Lohi sanoo.
Käytännössä esimerkiksi ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle tulisi noin 2 400 euron enimmäismäärä per kuukausi.
Keskusta myös muun muassa kiristäisi herkkujen, tupakan, alkoholin ja nikotiinipussien verotusta sekä pistäisi lähes kaikkien yleishyödyllisten yhteisöjen osinkotuotoille lähdeveron (+100 miljoonaa euroa). Pelaamisen lisenssimalliin siirtymisen keskusta arvioi lisäävän verotuottoja 250 miljoonalla eurolla. Lisäksi puolue uudistaisi liikenteen verotuksen, jolla se tavoittelee 100 miljoonan euron verotuottoa. Se peruisi vanhojen autojen ajoneuvoveron alennuksen ja korottaisi sähköautojen ja ladattavien hybridiautojen verotusta.
Keskusta ei nostaisi matkailun, liikunta- ja kulttuuripalveluiden, kirjojen, lääkkeiden ja henkilöstökuljetusten arvonlisäveroa eikä leikkaisi kotitalousvähennyksestä.
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen kertoi jo viikonloppuna, että puolue tuplaisi talouskasvun muun muassa muuttamalla yhteisöveroa Viron veromallin suuntaan ja ottamalla käyttöön pikamuoti- ja krääsäveron.
Lisäksi keskusta muun muassa alentaisi alimmassa eläkeiässä olevien työtuloista 20 prosenttia verovapaaksi, jos jatkaa työelämässä.
Keskusta myös muuttaisi vanhempainvapaat asteittain verovapaiksi niin, että ensi vuonna 30 prosenttia vanhempainvapaista olisi verovapaita.
Puolue kohdistaisi kasvulistan toimet useammalle vuodelle ja rahoittaisi niitä muun muassa siirtymällä rahapelipelaamisessa lisenssimalliin, jolla voisi kerätä lisää arpajaisverotuksen alaista tuottoa. Lisäksi keskusta jättäisi toteuttamatta länsiratahankkeen, josta kertyisi sen mukaan 400 miljoonaa euroa yksinomaan tällä vaalikaudella.
Keskusta antaisi hyvinvointialueille lisäaikaa selvitä alijäämästään ja peruisi asiakasmaksujen korotukset ja hallituksen leikkaukset sosiaali- ja terveyspalveluihin. Puolue avaisi keskustelun siitä, mitä palveluita julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut tulevaisuudessa tuottaisivat ja mitkä palvelut siirrettäisiin osin tai kokonaan ihmisten omalle vastuulle.
– Tosiasia on, että sen enempää veroeurot kuin työvoimakaan eivät riitä kattamaan nykyisiä vastuita, keskusta sanoo vaihtoehtobudjetissaan.
Puolue kohdentaisi myös 165,7 miljoonan euron lisäyksen hyvinvointialueille hallituksen esitykseen verrattuna.
