Korkeaoja: Meillä on laki, jota kaikki eivät voi noudattaa
Hyvinvointialueiden pitää vuoteen 2026 mennessä kattaa syntyneet alijäämät. Näin sanoo laki. Juha Korkeaoja pitää tavoitetta toiveajatteluna ilman realismin häivää.
Pauli Uusi-Kilponen
– Meillä on laki, jota eivät voi kaikki hyvinvointialueet noudattaa, sanoo Satakunnan hyvinvointialueen hallituksen toinen varapuheenjohtaja Juha Korkeaoja (kesk.).
Arvion mukaan vain viisi aluetta kykenee alijäämät kattamaan. Satakunta ei ole näiden joukossa. Alueita on 21.
Sanomisellaan Korkeaoja tarkoittaa sitä, että hyvinvointialueiden pitää hoitaa laissa niille määrätyt tehtävät. Tehtävien hoito ei onnistu, jos samalla pitää kattaa aiemmin syntyneet ja nykyiset alijäämät. Alijäämien kiinni kurominen jää väkisinkin tai sitten hyvinvointialueiden pitää jättää hoitamatta tehtäviä, joihin laki niitä velvoittaa.
Korkeaoja pitää hölmönä sitä, miten hyvinvointialueilla on laadittu epärealistisia laskelmia alijääminen kuromisesta ja ministeriössä ne on otettu kiltisti vastaan.
– Molemmin puolin tiedetään, että laskelmat eivät tule toteutumaan, Korkeaoja päivittelee.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ilmoitti ykskantaan, ettei se pysty noudattamaan lakia.
Korkeaojan mukaan hyvinvointialueilla kyetään niin Satakunnassa kuin koko maassakin karsimaan kustannuksia. Se ottaa kuitenkin aikaa paljon enemmän kuin mitä valtiovarainministeriön rätingeissä sanotaan. Digitalisointi, ostopalveluiden hallinta ja kiinteistökustannusten alentaminen ovat otsikkotasolla Korkeaojan lääkkeitä kulujen hillintään.
Hyvinvointialueiden kulut ovat kasvaneet reippaasti arvioitua enemmän. Tänä vuonna alueiden yhteisen alijäämän piti olla vajaat 900 miljoonaa, kun todellinen määrä nousee 1,4 miljardiin. Korkeaojan mukaan menojen kasvua ei voin panna vain sote-uudistuksen piikkiin sinänsä.
– Alan palkankorotukset olisivat tulleet joka tapauksessa rasittamaan myös kuntia. Ennakoimaton asia oli inflaatio, joka nosti kaikkia hintoja, sanoo Korkeaoja.
Ennen uudistusta ei myöskään osattu arvioida ostopalveluiden kustannusten kasvua. Esimerkiksi Satakunnan hyvinvointialueella ostopalveluihin menee kuluvana vuonna rahaa 40 miljoonaa budjetoitua enemmän. Ostopalveluihin kuluu jo melkein puolet koko budjetista.
Korkeaoja pitää ongelmallisena myös sitä, miten kunnilta vuokrattavien tilojen hinnoittelu hoidettiin. Sopimuksella taataan kuuden prosentin tuotto sijoitetulle pääomalle. Sopimus on voimassa vielä ensi vuoden.
– Aiemmin lähes järjestään oli niin, että kunnissa elettiin omakustannusperiaatteella. Nyt kunnat saavat kovat vuokrat, jotka ovat monin paikoin yli markkinahinnan. Kiinteistöstä tuli iso ja ennakoimaton kulu alueille, Korkeaoja selvittää.
Eikä tässä kaikki. Epäreiluksi tilanteen kokevat ne kunnat, joilta jää tai uhkaa jäädä tyhjiä kiinteistöjä.
– Nämä kunnat ovat valmiita antamaan tilojaan omakustannushintaan. Ne kunnat, jotka tietävät, että alueet vuokraavat niiltä tiloja jatkossakin, pitävät hintatasosta kiinni, arvioi Korkeaoja.
Hän sanoo, ettei tämä ihan reilulta tunnu, kun vielä häviäjinä ovat pienet, köyhät kunnat.
Sote-uudistus on alueille valtava urakka. Esimerkiksi Satakunnassa on 10 000 työntekijää, joiden johtosuhteet pitää uudistaa ja toimintoja yhdistää. Sen merkitsee sitä, että esimerkiksi linjaorganisaatioihin siirtyminen edellyttää kaikkien johtamisrakenteiden uudistamista.
Digitaalisten palveluiden siirtäminen alueille ja niiden keskittäminen on täysin oma maailmansa ja kallis sellainen. Hyvinvointialueella on 500 ICT-sopimusta.
– Alueelle pitää saada perusjärjestelmä, jonka varassa voidaan elää seuraavat kymmenen vuotta, sanoo Korkeaoja.
Hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Harri Lehtonen
Satakunnan heikot ennusteet veivät arviointimenettelyyn
Satakunnan hyvinvointialue joutuu kuuden muun alueen kanssa arviointimenettelyyn. Käytännössä kyse on siitä, että valtio ja hyvinvointialue yhdessä arvioivat alueen edellytyksiä selviytyä talouden haasteista ja palveluiden järjestämisestä. Satakunnassa on pyritty hillitsemään kustannusten kasvua kaikin keinoin. Arvioissa painaa kuitenkin myös maakunnan tuleva kehitys: jatkuuko muuttotappio, laahaako talous, miten käy sairastavuusindeksin ja ikärakenteen.
Hyvinvointialueen hallituksen puheenjohtaja Harri Lehtonen (sd.) sanoo yllättyneensä, kun kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) asiasta informoi.
Lehtosen mukaan nyt on kyse siitä, että alueen pitää entistä yksityiskohtaisemmin käydä läpi kustannushaasteita ja selvittää maakunnan tulevaisuudennäkymiä.
– Tuleva kehitys on koko maakunnan asia, Lehtonen muistuttaa.
Satakunnasta on annettu kaksi kertaa vuodessa sosiaali- ja terveysministeriölle sekä valtiovarainministeriöille selvitys palveluista ja niiden kustannuksista.
– Satakunta ei ole onnistunut säästötavoitteissaan toivomusten mukaisesti, luonnehti hyvinvointialueiden ohjausosaston päällikkö Ville-Veikko Ahonen.
Satakunnan hyvinvointialue tekee tänä vuonna 80 miljoonaa alijäämää, eikä sen kiinni kurominen onnistu hallituksen tavoitteiden mukaisesti. Nopeimmin kustannukset ovat kasvaneet ostopalveluissa. Puolet alijäämästä tulee juuri niistä. Budjetti ylittyy 40 miljoonalla.
– Ennen kaikkea lääkäripalveluiden ostaminen nostaa kustannuksia. Mutta minkäs teet, harmittelee Harri Lehtonen.
Maan hallituksessa on jo väläytelty, että jos ei alijäämiä kyetä uskottavasti hoitamaan, voi edessä olla alueiden yhdistäminen.